Entinen pääministeri Paavo Lipponen totesi tänään MTV Uutisten haastattelussa uskovansa, että Itämeren alueelle laajeneva suursota olisi Suomelle todennäköisempi uhka kuin Venäjän hyökkäys vain Suomeen.
Entinen pääministeri Paavo Lipponen painottaa, että jos Suomeen haluttaisiin hyökätä "erikseen", siihen tarvittaisiin suurta voimaa. Lipponen pitää todennäköisempänä uhkana, että sota Ukrainassa leviäisi laajemmaksi suursodaksi.
– Jos tänne tulee kriisi, se koskee koko aluetta. Itämerta ja mahdollisesti Arktista aluetta, Lipponen sanoo Viiden jälkeen -ohjelmassa.
– Pitää kysyä, että vaikka tämä ei laajentuisi nyt, mitä tulevaisuudessa seuraa.
Lipponen kuitenkin toteaa, että Suomella on vahva ja uskottava puolustus ja kumppanuus Yhdysvaltojen kanssa. Myös läheisillä Nato-suhteilla on suuri merkitys.
– Nythän tulee vasta pintaan se tosiasia, että meidän uskottavan kansallisen puolustuksemme takana on viime käden pelote ja se on Yhdysvallat. Sitä meillä ei ole osattu suoraan sanoa.
"Meidän pitää kysyä, haluammeko vahvan vai heikon Euroopan Unionin"
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on virittänyt keskustelua myös Euroopan Unionin puolustusyhteistyön tiivistämisestä.
Lipponen ei kuitenkaan pidä puolustusyhteistyön tiivistämistä EU:n yhteisen puolustuksen tasolle realistisena. EU:n sotilaallinen voimankäyttö on hänestä asia, jota kukaan ei ole voinut odottaakaan.
– Presidenttikin on haukkunut Euroopan unionia tällaisesta asiasta, jota kukaan ei ole voinut odottaakaan, Lipponen sanoo.
Viiden jälkeen nähdään joka arkipäivä MTV3-kanavalla kello 16.58 alkaen.
Ohjelma on katsottavissa suorana ja tallenteena myös MTV Katsomossa. Muista päivän uutisissa ja puheenaiheissa myös MTV Uutiset Live.
Muuten Lipponen uskoo, että aikakausi on vaihtunut myös EU:ssa ja että jo tällä viikolla Versaillesissa järjestettävässä Eurooppa-neuvoston kokouksessa Saksa ja Ranska lähtisivät tiivistämään unionia.
– Enemmän määräenemmistöpäätöksiä, yhteistä velkaa, omia varoja, Lipponen listaa vaikutuksia.
– Meidän pitää kysyä Suomessa, haluammeko vahvan vai heikon unionin ja silloin ei kysytä, mitä EU voi tehdä meidän hyväksemme vaan mitä voimme tehdä vahvan EU:n hyväksi.