Ensi viikon EU-huippukokoukseen kasautuu suuria odotuksia – puheenjohtaja Michel: "Kissa ja hiiri -leikin on loputtava"

EU:n huippukokouksia johtavan Charles Michelin mukaan Turkki-suhteesta keskustellaan huippukokouksessa ja EU on valmis tarttumaan käytettävissä oleviin keinoihin.

Michel muistutti, että EU on aiemmin syksyllä tarjonnut Turkille yhteistyön mahdollisuutta, mutta yhteistyön toteutumiseksi Turkin olisi lopetettava yksipuolinen uhittelu ja noudatettava kansainvälisiä sitoumuksia ja yhteisiä sääntöjä.

–  Kissa ja hiiri -leikin on loputtava, Michel linjasi tämänaamuisessa lehdistötilaisuudessaan.

Itäisellä Välimerellä jännitteet ovat tänä vuonna kiristyneet kiisteltyjen kaasuetsintöjen vuoksi. Kreikan mukaan Turkki on etsinyt kaasua Kreikalle kuuluvilta vesialueilta.

Brysselissä ensi torstaina alkavaan huippukokoukseen on ladattu etukäteen paljon odotuksia. Kokouksen alla jännitetään sitä, syntyykö EU:n ja Britannian kauppasopimusneuvotteluissa tuloksia ja pystytäänkö EU:n monivuotista budjettia ja elpymispakettia pidättelevä oikeusvaltiokiista ratkaisemaan.

Lisäksi EU-maiden johtajien odotetaan keskustelevan muun muassa EU:n ilmastotavoitteesta vuodelle 2030 ja terrorismin torjunnasta.

Puola väläytti mahdollisuutta kompromissiin

EU:ssa on viime viikot selvitelty vaikeaa kiistaa, kun Unkari ja Puola estivät marraskuussa EU:n monivuotisen budjetin ja 750 miljardin euron elpymispaketin etenemisen, koska ne vastustavat kokonaisuuteen kuuluvaa oikeusvaltiomekanismia.

Michel kuvaili olevansa optimistinen ja toivovansa, että kiistaan syntyy ratkaisu lähipäivinä.

–  On pelkoa siitä, että tätä mekanismia käytettäisiin mielivaltaisella tavalla. On katsottava, pystymmekö tyynnyttämään ihmisten mieliä, sillä oikeusvaltion ideahan on mielivaltaisuuden vastakohta, Michel sanoi.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Puola voisi olla valmis luopumaan vastalauseistaan, jos EU-maiden johtajat hyväksyisivät selittävän julkilausuman oikeusvaltiomekanismin käytöstä. Reutersin mukaan Puolan varapääministeri Jaroslaw Gowin sanoi torstaina, että tällainen sitova julkilausuma voisi mahdollistaa kompromissin.

Puolan kompromissihalukkuus ei tosin vaikuta täysin yksiselitteiseltä. Maan hallituksen tiedottaja Piotr Müller tviittasi tänään, että Puola pitäytyy aiemmassa kannassaan ja Unkarin kanssa tehdyn julistuksen takana.

Uutistoimisto AFP:n mukaan myös Unkarin pääministeri Viktor Orban torjui tänään radiohaastattelussa ajatuksen siitä, että jonkinlainen julkilausuma voisi ratkaista kiistan.

Michel haluaa koko paketin voimaan

Oikeusvaltiomekanismi kytkee EU-tukien käytön oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen eli esimerkiksi siihen, että jäsenmaan oikeuslaitoksen itsenäisyyden on oltava turvattu. Sillä pyritään ehkäisemään EU-rahojen väärinkäyttöä.

Yksinkertaistettuna oikeusvaltioperiaate tarkoittaa sitä, että julkisen vallan käytön on perustuttava lakiin ja että kaikkia kohdellaan oikeuden edessä tasapuolisesti.

Muun muassa talouslehti Financial Times on kertonut EU-komission olevan valmis etenemään 750 miljardin elpymispaketin kanssa ilman Puolaa ja Unkaria.

Eurooppa-neuvoston Michel ei halunnut kommentoida aietta siitä, että kiista ratkaistaisiin sulkemalla kaksi jäsenmaata elpymispaketin ulkopuolelle.

Michel korosti EU:n uskottavuutta ja sitä, että heinäkuun huippukokouksessa sovittu kokonaisuus tulisi saattaa yhtenäisenä maaliin, vaikka neuvottelut ovatkin olleet vaikeat.

–  Meidän on toteutettava tämä sopimus. En aio kommentoida tänään muita ideoita, Michel sanoi.

Ensi vuoden budjetin takaraja lähestyy

Takaraja tulevan vuoden rahoista sopimiselle on lähellä. Jos budjettikiistaa ei pystytä ratkaisemaan maanantaihin mennessä, monivuotisen budjetin uusia rahoitusohjelmia ei pystytä ottamaan käyttöön suunnitellusti ensi vuoden alussa.

Sen sijaan EU joutuisi siirtymään niin sanottuun kahdestoistaosamenettelyyn, eli rahankäyttöä katsottaisiin kuukausi kerrallaan tämän vuoden budjetin pohjalta. Malli olisi varsin riisuttu verrattuna siihen, että uusi seitsenvuotinen budjettikausi pystyttäisiin käynnistämään normaalisti.

Poliittinen sopu monivuotisesta budjetista ja 750 miljardin euron elpymispaketista saavutettiin pitkien neuvottelujen päätteeksi heinäkuussa. Huippukokous venyi tuolloin maratonmittoihin ja kesti neljä päivää ja neljä yötä.

Monivuotisen budjetin taustalla oli pitkä valmistelu. Komissio antoi alkuperäisen ehdotuksensa vuosien 2021–27 rahankäytöstä vuonna 2018.

Koronaviruspandemian iskettyä lujaa Euroopan talouteen komissio uudisti ehdotuksensa ja esitteli toukokuun lopussa paketin, jossa monivuotiseen budjettiin yhdistyy elpymispaketti.

Lue myös: EU:n ja Britannian kauppaneuvottelujen loppurutistus jatkuu Lontoossa – kiistakysymykset venyttäneet sopimuksen syntyä: "Olemme maratonin lopussa"