Uhkaukset toteutuivat: Unkari ja Puola eivät anna tukeaan EU:n budjetille ja elpymispaketille

STT:n tietojen mukaan etenemistä vastustaneet jäsenmaat ovat Unkari ja Puola. Maat ovat vastustaneet oikeusvaltiomekanismia, joka kytkee EU-tukien käytön oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Mekanismilla pyritään estämään nykyistä paremmin EU-varojen väärinkäyttö.

Suurlähettiläät käsittelivät kokonaisuutta, johon kuuluu EU:n monivuotinen budjetti, 750 miljardin euron elpymispaketti sekä oikeusvaltiomekanismi.

Oikeusvaltiomekanismi hyväksyttiin kokouksessa jäsenmaiden määräenemmistöllä, mutta kokonaisuuden etenemiseen olisi vaadittu yksimielisyyttä, joka jäi saavuttamatta.

EU-puheenjohtajamaa Saksan tiedottaja Sebastian Fischer kertoi Twitterissä, että kaksi jäsenmaata ilmaisi varauksensa yhdestä rahakokonaisuuteen liittyvästä seikasta, vaikka ne hyväksyivät budjettisovun asiasisällön.

Lisäksi Fischerin mukaan kaksi jäsenmaata vastusti etenemistä elpymisrahoituksen kannalta olennaisessa omien varojen päätöksessä, joka vaatii jäsenmaiden yksimielisyyden sekä vahvistuksen kansallisilta parlamenteilta.

Omien varojen päätöstä tarvitaan, jotta EU voi ottaa markkinoilta yhteisen lainan elpymispaketin rahoittamiseksi.

Vastustus oli tiedossa

Unkarin ja Puolan vastustus oli tiedossa ennakkoon. Unkari on uhitellut rahapaketin kaatamisella jo pitkään. Suurlähettiläiden kokouksen alla Unkarin hallituksen tiedottaja Zoltan Kovacs vahvisti uutistoimisto Reutersille, että maa todella aikoo käyttää veto-oikeuttaan rahapaketin etenemisen estämiseksi.

Uutistoimisto AFP:n mukaan Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki lähetti viime viikolla EU-johtajille kirjeen siitä, ettei Puola voi hyväksyä neuvottelutulosta oikeusvaltiomekanismista.

Unkari lähetti EU-johtajille vastaavan kirjeen jo aiemmin.

Ennen kokousta EU-diplomaatti arvioi tilanteen kriisiytyvän, kun yksimielisyyttä ei todennäköisesti saavuteta.

– Viivästys on luvassa, ei epäilystäkään siitä, EU-diplomaatti sanoi ennen kokouksen alkua.

Kokouksen alla kulisseissa käytiin keskusteluja kriisin ehkäisemiseksi, mutta tilannetta ei onnistuttu ratkaisemaan.

Suomen tavoitteet toteutumassa oikeusvaltiomekanismissa

Poliittinen sopu vuosien 2021–27 rahankäytöstä, elpymispaketista ja oikeusvaltiomekanismista saavutettiin heinäkuussa maratonmittoihin venyneen EU-huippukokouksen päätteeksi.

Sen jälkeen syksyllä EU-instituutiot kävivät neuvottelut budjetin viimeistelystä sekä oikeusvaltiomekanismin yksityiskohdista. Alustava sopu oikeusvaltiomekanismista saavutettiin toissa viikolla ja budjetista viime viikolla.

Sovut on kuitenkin hyväksyttävä jäsenmaita edustavassa neuvostossa sekä EU-parlamentissa.

Suomellekin oikeusvaltiomekanismi on ollut kynnyskysymys, mutta päinvastaisista syistä kuin Puolalle ja Unkarille. Suomi on ajanut tiukkaa kirjausta oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta.

Neuvotteluissa saavutettu alustava sopu on Suomen hyväksyttävissä. Hallitus käsitteli asiaa perjantaina ja katsoi, että kokonaisuudessaan neuvottelutulos täyttää Suomen tavoitteita tarpeeksi tiukasta ja käytännössä toimivasta oikeusvaltiomekanismista.

Rahapaketin hyväksymisellä on jo kiire, koska EU:n uusi budjettikausi on alkamassa ensi vuoden alussa.

Juttua päivitetty 16.11.2020 klo 17.28: Lisätty tietoja Puolan vastustuksesta.

Lue myös: EU-maiden sisäministerit pohtivat keinoja terrorismin ehkäisemiseksi – Ohisalo: "Terrorismin vastainen toiminta ei ole kohdennettu uskontoja kohtaan"