Mikä on biologinen ikä ja miten nuori ihminen voi biologisesti olla?

Biologinen ikä kertoo syvällisempää tarinaa ihmisestä kuin kronologinen ikä. Harvan 50-vuotiaan biologinen ikä kuitenkaan on parikymppisen tasolla.

Miten vanha olet?

Riippuu siitä, miten mitataan.

Biologisen iän käsite vilahtelee esimerkiksi tutkimuksissa. Yksinkertaistettuna sillä viitataan kehon ja elinten ikään kronologisen kalenteri-iän sijaan. Biologinen ikä todella on olemassa – se ei siis ole "huuhaata" tai sepitettä – mutta se, mitä biologisella iällä tarkasti tarkoitetaan, on vaikeampi kysymys.

– Sille on tutkimuksissakin hirveän monenlaisia määritelmiä ja pitkä liuta erilaisia mittareita, dosentti ja yliopistotutkija Juulia Jylhävä Tampereen yliopistolta kuvailee.

– Tutkimuksessa yleensä määritellään, että biologinen ikä yleensä korreloi kronologiseen eli kalenteri-ikään. Sen pitää ennustaa kuoleman riskiä, eli jäljellä olevaa elinaikaa, riippumatta muista riskitekijöistä ja kalenteri-iästä. Se on yksi nyrkkisääntö.

Lue myös: Kuinka vanha sydämesi on? Sisäelimet saattavat ikääntyä eri tahtiin – tällaiset voivat olla seuraukset

Harvan 50-vuotiaan biologinen ikä on 20

Biologinen ikä kertoo syvällisempää tarinaa ihmisen biologiasta, fysiologiasta, elimistä, elinjärjestelmien toiminnasta kuin kronologinen ikä.

– Biologinen ikä on ihmisen biologian, biologisen vanhenemisen skaala. Se voi joillakin ihmisillä olla hyvinkin lähellä kronologista ikää, mutta toisilla hyvinkin kaukana siitä. Tosin ei hirveän kaukana, Jylhävä huomauttaa.

Kun otsikoissa siis mainostetaan "olen 50-vuotias, mutta biologisesti parikymppinen", on kenties syytä suhtautua kriittisesti. Harvan 50-vuotiaan biologinen ikä on 20.

– Kyllä se siinä plus-miinus kymmenen vuoden ympärillä yleensä pyörii, Jylhävä sanoo.

Lue myös: Raskaus kiihdyttää ikääntymistä, paljasti tutkimus

Jos ihminen on biologisesti paljon vanhempi kuin mitä kalenteri antaisi ymmärtää, syy ei välttämättä ole hänessä itsessään.

– Toki hänellä yleensä on kertymä epäsuotuisia elämäntapavalintoja: vähäistä liikkumista, tupakointia, ruokavalio ei ole lautasmallin mukainen. Perinnöllisyyden olemme kuitenkin omissakin tutkimuksissa havainneet vaikuttavan voimakkaasti, Jylhävä sanoo.

– Jopa 50 prosenttia siitä, mikä biologinen ikä on, voi tulla perimän määrittämänä. Tämä riippuu vähän siitä, mitä biologisen iän mittaria käytetään. Se ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö siihen omilla valinnoilla voisi vaikuttaa.

Jos kuusikymppinen siis mainostaa olevansa "biologisesti parikymppinen", hänen kannattaisi hehkuttaa omien elintapojensa ja valintojensa sijaan eniten geenejään.

Lue myös: Kiihtynyt ikääntyminen voisi selittää syöpien yleistymistä – näin syntymävuosi vaikuttaa

Muista virhemarginaali: "Yksilötasolla se on aina hankalampi asia"

Suurimmalla osalla ihmisistä biologinen ikä on hyvin lähellä omaa kronologista ikään. Heittoa on vain noin 2–3 vuotta suuntaan tai toiseen.

– Lopuista suurin piirtein 50 prosenttia on selkeästi vanhempia ja 50 prosenttia selkeästi nuorempia. Kymmenen vuotta on sellainen tutkimuksissammekin yleensä havaittu vaihteluväli, vaikka toki on ihmisiä, jotka voivat olla biologisesti 25 vuotta nuorempia tai vanhempia, mutta heitä on hyvin vähän. Suurimmalla osalla se on noin plus-miinus viisi tai kymmenen vuotta.

Lisäksi kaikissa biologisen iän algoritmeissa on virhemarginaali. Mittarin heitto voi joissain tapauksessa selittää erot biologisessa ja kronologisessa ikääntymisessä.

– Jos virhemarginaali on esimerkiksi 3,5 vuotta, mikä on aika tyypillinen, niin yksilötasolla kannattaa muistaa, että jos jossakin mittauttaa biologisen ikänsä ja saa tulokseksi "olet kolme vuotta vanhempi biologisesti", siinä voi olla myös ihan teknisistä mittalaitteista johtuva virhe, Jylhävä sanoo.

– Väestötasollahan nämä mittarit ennustavat hirveän hyvin kuolleisuutta, sairauksia, monia negatiivisia päätetapahtumia, kuten sanomme. Mutta yksilötasolla se on aina hankalampi asia. Ainakaan yhden mittarin lukemaan ei kannata hirveästi luottaa.