Apua hakeneiden ihmiskaupan uhrien määrä on noussut huomattavasti viime vuodesta, kertovat Rikosuhripäivystys ja Maahanmuuttovirasto.
Tänä vuonna jo puolessa vuodessa on ollut 106 asiakasta, kun koko viime vuonna asiakkaita oli 94, kertoo järjestövetoinen Rikosuhripäivystys.
Myös viranomaisten pyörittämässä ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä asiakasmäärä nousi korkeammaksi kuin se on ollut koskaan aikaisemmin.
Uusia asiakkaita oli tammi–kesäkuussa 76, viime vuonna samaan aikaan 55. Ylitarkastaja Terhi Tafari auttamisjärjestelmästä arvioi syyksi sen, että yhä useampi löytää apua.
Samaa sanoo ihmiskaupan uhrien auttamistyön erityisasiantuntija Pia Marttila Rikosuhripäivystyksestä. Hän arvioi, että myös uhrien määrä on kasvanut, koska paperittomien määrä Suomessa on kasvanut.
Päivystyksen mukaan varsinaisista ihmiskauppatapauksista noin puolet liittyy työperäiseen hyväksikäyttöön. Turvapaikanhakijoiden hyväksikäytöstä kertoo myös Tafari.
– Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet ihmiset, jotka ovat vielä vastaanottopalveluiden piirissä ja ovat valitusvaiheessa, saattavat turvautua hyvin epätoivoisiin, huonoihin työsuhteisiin.
Uhri voi uskoa kuuluvansa eri kastiin, kuin suomalaiset
Marttilan mukaan tyypillisessä tapauksessa työntekijälle ei makseta palkkaa ollenkaan tai tämä saa vain pientä taskurahaa, vaikka työpäivät ovat pitkiä eikä vapaapäiviä välttämättä ole.
– On huoli siitä, että asiakkailla on sellaisia yleisiä käsityksiä, että Suomen kansalaisilla on parhaat oikeudet ja toiseksi parhaat oikeudet on niillä, joilla on jo oleskelulupa. Tuntuu, että on ihan sellaisia käsityksiä, että ihmisillä ei olisi kaikilla samanlaiset oikeudet työelämässä, eikä odotetakaan, että saisi lain mukaiset palkat ja työajat.
Hyväksikäyttö on Marttilan mukaan yleisintä kaikenlaisilla matalapalkka-aloilla, kuten rakennuksilla, siivouksessa ja ravintoloissa. Työsopimus ja muut paperit saattavat olla kunnossa, mutta työntekijälle kerrotaan heti alussa, etteivät ne päde käytännössä.
Rikosuhripäivystyksen asiakkaissa enemmistö oli miehiä. Heitä oli alkuvuodesta 65, kun naisia oli 41.
Laittomasti työskentelevät eivät välttämättä uskalla hakea apua viranomaisilta kiinnijäämisen pelossa. Viranomaisilta apua hakevissa on taas enemmän seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi joutuneita naisia, joita on esimerkiksi pakotettu prostituutioon tai pidetty seksiorjina. Heidän määränsä asiakkaissa on kasvanut, Tafari kertoo.
Poliisin tietoon tulleiden ihmiskaupparikosten määrä on hieman vähentynyt alkuvuonna, jolloin niitä oli 23 verrattuna viime vuoden vastaavaan ajan 30:een.
Ihmiskaupparikosten määrä on kuitenkin selvästi kasvanut viime vuosina, jolloin rikoksia on ollut noin 65 vuodessa, kun vielä vuonna 2013 niitä oli 15 vuodessa.