Rikosuhripäivystyksen ihmiskaupan uhrien auttamistyön asiakasmäärät kasvavat vuosi vuodelta. Tieto ihmisoikeuksista on levinnyt ja ongelmallinen ilmiö tunnistetaan entistä laajempana. Samaan aikaan kun ministeriössä on ryhdytty toimiin ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön kitkemiseksi, asiantuntija on huolissaan siitä, että lainrikkojat jäävät "aika harvoin" kiinni.
– Meillä on asiakasmäärät kasvaneet vuosittain. Vuonna 2015, kun aloitin, meillä oli 8 ihmiskaupan uhria ja tällä hetkellä meillä on asiakkaita noin 380, joista reilut 250 on työvoiman hyväksikäyttöä, tiivistää koordinoiva erityisasiantuntija Piia Marttila Rikosuhripäivystyksestä.
Näkyykö korona?
– Kevään aikana asiakkaita tuli, mutta ei ehkä sellaisella vauhdilla kuin sitten, kun rajoitukset purettiin. Sen jälkeen, kun alkukesästä rajoitukset peruttiin, meille on tullut noin 70 asiakasta lisää.
"Saattaa olla niin, että vapaa-aikaan ei ole minkäänlaista mahdollisuutta"
Yleisintä hyväksikäyttöon Marttilan mukaan ravintola- ja siivousaloilla. Tyypillinen työvoiman uhritapaus on tällainen:
– Ihminen on rekrytoitu kotimaassa. Hänelle on tehty tes:in mukainen työsopimus, jossa kerrotaan, että töitä on vajaat 40 tuntia viikossa ja palkka on vajaat pari tonnia. Sitten hän tulee Suomeen ja hänelle selviää, että pitää työskennellä lähes kokoajan.
– Vapaapäiviä ei ole, lomia ei ole, työpäivät ovat 12–16-tuntisia. Palkkaa saatetaan maksaa näennäisesti, mutta uhri joutuu palauttamaan sen työnantajalle.
– Saattaa olla niin, että vapaa-aikaan ei ole minkäänlaista mahdollisuutta. Sinut kuljetetaan töihin ja töistä takaisin ja siinä on sun elämä pahimmillaan monen vuoden ajan.