Mainos

Energiavarmuuden merkitys turvallisuudelle on noussut entisestään – Baltia luopumassa Venäjän sähköstä

2:16

Monissa EU-maissa on vielä paljon työtä hybridiuhkilta suojautumisessa. Näin toteaa Helsingissä toimiva Euroopan hybridiuhkien osaamiskeskus.

Muun muassa erilaisten lennokkien yleistyminen aiheuttaa uusia turvallisuusriskejä. Myös energiavarmuuden rooli turvallisuudelle on entisestään noussut Suomen lähialueilla. Kaikki Baltian maat aikovat irtautua Venäjän sähköstä vuoteen 2025 mennessä.

Mitä tapahtuisi jos sähkönsaanti pääkaupunkiseudulla jostain syystä katkeaisi? Massiivinen sähkökatko lamauttaisi monet toiminnot täysin. Sähkölaitteet tietenkin lakkaisivat toimimasta, mutta pian nähtäisiin muunkinlaisia ongelmia.

– Tietoliikenneyhteydet lakkaavat toimimasta muutaman tunnin päästä, rakennusten lämmitys lakkaa toimimasta, huoltoasemilta ei saa polttoainetta, junat ja metrot pysähtyvät. Myös veden tulo lakkaa jossain vaiheessa, luettelee kantaverkkoyhtiö Fingridin voimajärjestelmistä vastaava johtaja Reima Päivinen.

Joku voisi tehdä sellaista myös tahallaan.

Euroopan Hybridiosaamiskeskuksessa on tehty haavoittuvuusarviot tämän tyyppisten tilanteiden varalle. Avainteemat ovat energiansaannin lisäksi merenkulun haavoittuvuudet, lennokit eli dronet sekä lainsäädäntö. Jatkuvasti yleistyviä lennokkeja voitaisiin käyttää ainakin aseena tai vakoilun välineenä. Sääntely on vielä alkutekijöissään.

Kenties vielä akuutimpi kysymys on kuitenkin energia.

Ei sotatoimia vaan hybridivaikuttamista

Helsingissä toimivan hybridiosaamiskeskuksen haavoittuvuus- ja resilienssiohjelman johtaja Jukka Savolainen pitää hyvänä asiana että hybridiuhkien riskeihin on havahduttu eri puolilla Eurooppaa.

– On oivallettu että nyt on menossa uusi aikakausi, jossa saatetaan poliittisin tarkoitusperiin käyttää erilaisia hybriditoimia. Ne voivat olla erilaisia haitantekotemppuja, jotka tapahtuvat osittain huomaamatta, osittain niin että tekijää ei pystytä nimeämään lainkaan - ja ainakin niin että niitä ei pidettäisi sotatoimina, Savolainen kuvailee.

Baltia huolissaan energiariippuvaisuudestaan

Energiariskit on oivallettu muuallakin. Baltian maat ovat yhdessä päättäneet irtautua Venäjän sähköverkosta kokonaan ja liittyä Puolan kautta Keski-Euroopan sähköjärjestelmään. Vuosia valmisteilla oleva hanke on poliittisesti perusteltu, vaikea ja kallis. Irtautumisen on tarkoitus toteutua vuoteen 2025 mennessä.

Venäjä on toistuvasti käyttänyt energiansaantia eri tavoin hyväkseen muun muassa Ukrainan kriisissä. Se on säikäyttänyt Baltiassakin.

– Se on kiinnostavaa sikäli, että Baltian maat pitävät juuri energiayhteyttä Venäjän kanssa niin kriittisenä ja riskialttiina asiana, Savolainen toteaa.

Viro, Latvia ja Liettua ovat päättäneet toteuttaa hankkeen hinnasta huolimatta. Sopeuttamistoimet tulevat maksamaan noin miljardi euroa. EU tukee hanketta rahallisesti.

– Irtautuminen on hyvin monimutkainen ja kallis prosessi. Baltiassa joudutaan rakentamaan useita uusia siirtoyhteyksiä Puolaan ja myös vahvistamaan verkkoa sisäisesti. Se tulee viemään useita vuosia ja maksaa paljon, sanoo myös Fingridin Reima Päivinen.

Saman tyyppisistä syistä myös uusi kaasuputki Nord Stream 2 on monissa poliittisissa yhteyksissä kyseenalaistettu Saksassa. Putken on määrä valmistua vuoden 2019 lopulla. 

Suomen osalta energiayhteistyö Venäjän kanssa on sujunut ongelmitta. Sähköä on ostettu tarpeen mukaan, mutta Suomi ei kuitenkaan ole Venäjän myyntisähköstä yhtä riippuvainen kuin Baltia.

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.