Maan huoltovarmuus, energian saannin turvaaminen ja sähkön hinta puhuttavat Viron hallituksessa Suomen ja Viron välisen Estlink 2 -sähkökaapelirikon myötä.
Hallitus haluaa lisätä kotimaista uusiutuvaa sähköntuotantoa, mutta aiemmin omavaraisuuden taanneen palavankiven polttaminen jatkuu myös toistaiseksi.
Suomesta Viroon johtavan Estlink 2 -sähkökaapelin rikkoutuminen ei vaikuta välittömästi Viron energiaturvallisuuteen, mutta sähkön hinta todennäköisesti nousee. Rauhoittelevista viesteistä huolimatta Viron hallituksessa on keskustelu viime päivinä siitä, mitä toimia hintojen pitäminen kurissa ja energian saannin turvaaminen vaatii.
– Hallitus valmistelee laajaa pakettia tavoitteena lisätä kilpailua taloudessa ja laskea energian hintoja, pääministeri Kristen Michal sanoi hallituksen kokouksen jälkeen torstaina uutistoimisto BNS:n mukaan.
Tärkeä osa suunnitelmia on lisätä kotimaista sähköntuotantoa kaikilla mahdollisilla tavoilla. Virossa ei ole toistaiseksi lämmetty Liettuan esittämälle Baltian yhteiselle uudelle voimalaitokselle, mutta maan omat kaavailut yltävät aina mahdolliseen ydinvoiman rakentamiseen saakka.
Lue myös: Ruotsi auttaa kaapelitutkinnassa: Erikoisalus HMS Belos seilaa Suomen tueksi
Viron kantaverkkoyhtiön Eleringin toimitusjohtajan Kalle Kiikin mukaan Virossa olisi riittänyt sähkö siinäkin tapauksessa, jos Suomi ei olisi pysäyttänyt joulunpyhinä Eagle S -tankkeria ja se olisi vaurioittanut myös Estlink 1 -kaapelia. Kiikin mukaan Virossa on varauduttu kahden merkittävän tuontiväylän häiriöön.
– Mutta sen jälkeen reserviä ei enää olisi ollut, hän myönsi Viron yleisradiolle ERR:lle.
Eesti Energian tytäryhtiön Enefit Powerin toimitusjohtajan Lauri Karpin mukaan yhtiön voimalaitokset Viron itäosassa ovat valmiina tuottamaan sähköä heti, jos sitä tarvitaan. Se käykö niin on hänen mukaansa enemmänkin kiinni talven säistä kuin kuukausien mittaiseksi venyvästä Estlink 2:n korjauksesta.
Esimerkiksi joulukuussa ennen kaapelin rikkoutumista sähköä virtasi Estlink 2:ssa lähes koko ajan Virosta Suomeen eikä päinvastoin.
Oma sähköntuotanto romahtanut
Ulkomailta tulevien kaapeleiden merkitys on Virolle kuitenkin suuri, koska muiden Baltian maiden tavoin sähkön kulutus ylittää siellä selvästi tuotannon. Vuonna 2017 Viro tuotti vielä itse sähköä yli 13 gigawattituntia, vuonna 2023 enää vajaat 6 gigawattituntia. Tuolloin kaikesta tarjolla olleesta sähköstä lähes puolet tuotiin maan rajojen ulkopuolelta.
Muutosta on heijastanut peilikuvan tavoin luopuminen öljyliuskeen eli palavankiven käytöstä sähköntuotannossa. Saastuttava energiamuoto takasi Virolle vuosikymmenten ajan omavaraisuuden sähköntuotannossa, mutta nyt sen osuus on painunut alle puoleen.
Mielenkiintoista on tosin se, että vuonna 2017 alkanut voimakas pudotus palavankiven käytössä kääntyi parin vuoden rajuksi lisäykseksi vuosina 2020–22 polttoaineiden voimakkaan maailmanmarkkinahintojen nousun myötä. Vuonna 2023 palavankiven osuus jälleen laski selvästi.
Eleringin Kiik kirjoitti jo ennen kaapelirikkoa joulukuussa Viron tarvitsevan huoltovarmuutensa turvaamiseksi uusiutuvan energian lisäksi myös säästä riippumattomia uusia voimalaitoksia. Hänen mukaansa suunnitelmia fossiilisia polttoaineita käyttävien mutta taloudellisen kilpailukykynsä menettäneiden voimalaitosten pitämiseksi toimintavalmiudessa on syytä aikaistaa.
Lue myös: Poliisi: Merenpohjasta on löytynyt kohtia, joissa Eagle S:n ankkuri on voinut irrota
Hintavaikutus nyt aiempaa pienempi?
Pääministeri Michal on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa hallitus on jo hyväksynyt ehdotuksen olemassa olevien voimalaitosten, myös palavaakiveä käyttävien, pitämiseksi käyttövalmiina siksi kunnes uusia voimalaitoksia on rakennettu tilalle. Yksi tällainen on maan itäosaan Narvaan kaavailtu kaasuvoimala.
Michalin mukaan huoltovarmuuden lisäksi säästä riippumattomat voimalat auttavat tasaamaan sähkön hintapiikkejä. Kiikin mukaan Virossa on tällä hetkellä 1 800 megawattia säästä riippumatonta sähköntuotantokykyä, eikä sitä saa päästää tulevinakaan vuosina putoamaan missään vaiheessa alle tuhanteen megawattiin.
Kun Estlink 2 oli viime vuonna poissa käytöstä seitsemän kuukauden ajan, arvioitiin sen vaikutuksen sähkön hintaan Virossa olleen kuluttajalle noin 10 prosenttia. Tällä kertaa vaikutus saattaa jäädä pienemmäksi muun muassa siksi, että yli puolella kuluttajista on entuudestaan kiinteähintaiset sähkösopimukset ja koska Viroon on tällä välin ehditty rakentaa lisää tuuli- ja aurinkovoimaa, ympäristöministeri Yoko Alender arvioi BNS:n mukaan.
Virossa aiotaan rakentaa yhä lisää tuulivoimaa eikä maa ole luopunut tavoitteestaan tuottaa sähköä ilman hiilidioksidipäästöjä vuoteen 2040 mennessä. Palavankiven hyödyntäminen ei kuitenkaan välttämättä täysin lopu, sillä jo tämän vuoden alkupuolella on määrä avata uusi tehdas tuottamaan öljyliuskeesta öljyä. Enefit Powerin johtajan Lauri Karpin mukaan tavoitteena on muuttaa aiempi saastuttava palavankiven hyödyntäminen kestäväksi kemianteollisuudeksi esimerkiksi muovien valmistuksessa.
Lue myös: Kaapelirikkojakin suurempi uhkakuva vaanii nyt Suomenlahdella
Venäjän sähköverkosta Euroopan verkkoon
Eleringin Kiikin mukaan jatkossa tulisi ehkä harkita sähkökaapeleiden hautaamista syvemmälle merenpohjaan tapahtuneen kaltaisten ankkurisabotaasien estämiseksi.
– Se olisi teoriassa mahdollista, mutta valitettavasti myös kallista ja johtaisi hyvin todennäköisesti kaapelin kapasiteetin pienenemiseen (heikentyneen jäähdytyksen takia), Kiik sanoi ERR:lle.
Tärkeän tuontikaapelin vaurioitumisen lisäksi Viron ja koko Baltian sähkökuvioita pistää uusiksi irtautuminen Venäjän hallinnoimasta sähköverkosta ensi kuussa. Eleringistä vakuutettiin STT:lle joulukuussa, ettei Estlink 2 -sähkönsiirtoyhteyden katkeaminen vaikuta kauan aikaa sitten päätettyyn aikatauluun. Viro, Latvia ja Liettua aikovat irtautua Venäjän IPS/UPS-taajuusalueesta 8.–9. helmikuuta ja synkronoitua Puolan kautta Manner-Euroopan sähköverkkoon.
Baltian maat lopettivat sähkökaupan Venäjän kanssa jo sen aloitettua hyökkäyssotansa Ukrainassa 2022. Jonkin verran sähköä on silti edelleen virrannut Venäjältä Viroon kulkevien sähköverkkoyhteyksien kautta.
Eleringin hallituksen jäsenen Reigo Kebjan mukaan kyse ei ole ollut sähkön tuonnista tai viennistä, vaan pelkästään järjestelmän taajuuden vakautta ylläpitävästä sähköstä. Kuitenkin esimerkiksi viime perjantaina sähköä virtaisi Eleringin sivuston mukaan Venäjältä Viroon ajoittain reilusti yli 100 megawatin tahtia.
1:13