Elintarvikejätettä syntyy vuosittain noin 640 miljoonaa kiloa, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke).
Ruokahävikin osuus on siitä yli puolet, noin 360 miljoonaa kiloa.
Luonnonvarakeskuksen Ruokahävikkiseuranta ja -tiekartta -hankkeen loppuraportin mukaan peltoon laskettava sato mukaan laskettuna elintarvikejätteen määrä on 700 miljoonaa kiloa.
Eniten elintarvikejätettä ja ruokahävikkiä syntyy kotitalouksissa, joissa elintarvikejätettä syntyy 295 miljoonaa kiloa.
Siitä yli kolmasosa on ruokahävikkiä.
Isoin osuus eli yli kolmannes kotitalouksien ruokahävikistä oli vihanneksia ja hedelmiä.
Elintarvikejätteeksi lasketaan jätteeksi päätyvä, alun perin syötäväksi tarkoitettu ruoka ja ei-syötäväksi tarkoitettuja osia ruoasta, kuten hedelmien ja kananmunien kuoret tai kahvinporot.
Ravintoloiden ja kauppojen osuus ruokahävikistä yhteensä kolmannes
Teollisuudesta elintarvikejätettä syntyy loppuraportin mukaan noin 160 miljoonaa kiloa, josta ruokahävikkiä on hieman yli puolet.
Elintarvikejätettä syntyy 3,4 prosenttia elintarviketeollisuuden kokonaisvolyymistä.
Ravitsemispalveluiden osuus elintarvikejätteistä on 12 prosenttia ja vähittäiskauppojen 9 prosenttia.
Molemmat muodostavat ruokahävikistä noin kuudenneksen.
Kaupoissa eniten elintarvikejätettä ja ruokahävikkiä syntyy suhteellisesti tuoreista leipä- ja leipomotuotteista ja määrällisesti vihanneksista, juureksista ja hedelmistä.
Ravintoloissa eniten ruokahävikkiä syntyy tarjoiluhävikistä ja lautastähteistä.
Tarjoiluhävikki on tarjolle laitettua ruokaa, joka ei tule syödyksi.