Kauppojen ruokahävikki on pienentynyt – kasviksia päätyy nyt roskiin miljoonia kiloja vähemmän

Vuoteen 2018 verrattuna hävikki taas on lisääntynyt juomien osalta sekä muun ruoan kategoriassa, johon kuuluvat muun muassa einekset ja pakasteet. Molemmissa kategorioissa hävikki on kuitenkin vähäisempää kuin kaikissa elintarvikkeissa keskimäärin.

Lue myös: "Ei kehtaa pitää myynnissä täyteen hintaan" – loimaalaiskauppa taklaa hävikkiä "euron laareilla"

Punalaput, hävikkihyllyt ja ilta-alet

PTY:n mukaan kaupan yritykset ovat tehneet ruokahävikin vähentämiseksi pitkäjänteistä työtä.

Hävikin vähentämisen keinoista tiedotteessa nostetaan esiin muun muassa punalaputetut tuotteet, aamu- ja ilta-alet sekä hävikkihyllyt, -kassit ja -laatikot. Hävikkiä voidaan vähentää myös tuoteinnovaatioilla, joissa raaka-aineista tehdään uusia tuotteita.

Tärkeimpänä keinona pienentää hävikkiä pidetään kuitenkin työtä, joka tehdään jo ennen tuotteiden ilmestymistä kaupan hyllyille esimerkiksi ennusteiden ja tilausjärjestelmien avulla.

Kuluttajille yritykset esimerkiksi tarjoavat vinkkejä hävikkikokkailuun ja muistuttavat oikeista säilytyslämpötiloista. Kuluttajien huomiota pyritään kiinnittämään myös tuotteiden kypsyysasteeseen ja kiertonopeuteen.

Lue myös: Säälitkö kaupan sinkkubanaaneja? Et ole ainoa

Kaupan osuus ruokahävikistä vajaa kuudesosa

Kaupan sektorin osuus elintarvikeketjun ruokahävikistä on Luken mukaan 15–16 prosenttia. Kotitaloudet aiheuttavat ruokahävikistä noin kolmanneksen.

Osuutensa ruokahävikissä on myös elintarviketeollisuudella (22–23 prosenttia), ravitsemispalveluilla (16–17 prosenttia) sekä alkutuotannolla (11–16 prosenttia).

Suomi on EU-maana sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen puolittaa ruokahävikin määrä vuoteen 2030 mennessä.