Pandemian uskotaan lisänneen ikäihmisten alkoholinkäyttöä: "Monelle on ollut kova paikka, että lastenlasten tapaamiset ovat jääneet"

3:15
Katso myös video: Entinen puolustusministeri Elisabeth Rehn kommentoi ikäihmisille annettuja koronarajoituksia ja suosituksia Viiden jälkeen -ohjelmassa

Koronaviruspandemia tyhjensi monen ikäihmisen kalenterit ja sulki heidät koteihinsa vailla sosiaalisia kontakteja. Jos eläköityneellä oli ennen pandemiaa taipumusta turvautua tiukan paikan tullen pulloon, monilla omaisilla saattoi herätä huoli, että alkoholinkäyttö riistäytyy käsistä.

Sininauhaliiton Pilke-toiminnan projektipäällikkö Katariina Hänninen kertoo, että päihdeongelmista kärsiville ikääntyneille suunnattuihin ryhmiin osallistujien joukossa koronaviruspandemia on näkynyt monien kohdalla ongelman pahenemisena.

Eri puolilla Suomea järjestettävät ryhmät ovat olleet viruksen vuoksi ajoittain tauolla, mutta ohjaajat ovat soittaneet ryhmäläisille viikoittain.

–  Kun viikoittainen yhteisö on jäänyt pois ja yksinäisyys ja syrjään jäämisen tunne lisääntyneet, se on monella vaikuttanut arkeen niin, että alkoholinkäyttö on lisääntynyt, Hänninen sanoo.

Pilke-toiminnassa mukana olevat ovat ihmisiä, joilla on ollut haitallista päihteidenkäyttöä jo ennen pandemiaa, eli heidän kohdallaan koronavirus ei ole liiallisen juomisen alkuperäinen laukaisija.

Kova paikka monelle

 A-klinikka oy:n avohoitopalveluiden ylilääkäri Markus Partanen pitää todennäköisenä, että osalla karanteeninomaisissa oloissa eläneistä ikäihmisistä alkoholinkäyttö on lisääntynyt.

–  Uskoakseni monelle on ollut kova paikka, että lastenlasten tapaamiset ovat jääneet, liikuntapaikat on suljettu eikä ihmisiä enää tavata esimerkiksi kahviloissa, hän sanoo.

Kokonaiskulutuksen tilastoja ei pandemiavuodelta vielä ole saatavilla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tiedotti lokakuussa alkoholinkulutuksen vähenneen epidemian ensimmäisen aallon aikana. Kokonaisarvion mukaan 60-vuotiaista ja sitä vanhemmista lähes 90 prosenttia kertoi oman alkoholinkäyttönsä pysyneen ennallaan pandemian alkuvaiheessa.

Partanen huomauttaa, että ikäihmisten keskuudessa alkoholinkäytön kasvu on pidempiaikainen trendi. THL:n erikoistutkija Janne Härkönen kertoo STT:lle sähköpostitse, että käyttö alkoi lisääntyä yli 65-vuotiailla 1990-luvulla ja jatkui 2010-luvulle saakka.

–  Kasvuvauhti on ollut suurempi ikääntyneillä naisilla kuin miehillä, mutta sekä alkoholinkäyttäjien osuus että käytetyt määrät ovat lisääntyneet molemmilla sukupuolilla, Härkönen kirjoittaa.

Kymmenen viime vuoden aikana ikääntyneiden alkoholinkulutus on pysynyt entisellään. Samaan aikaan työikäisten kulutus on vähentynyt.

Pandemia herätti huolta ja murhetta

Partanen sanoo pandemian saattavan olla monille iäkkäille hyvinkin stressaavaa aikaa. Huolta on voinut olla terveydestä, turvallisuudesta ja jopa omasta tai läheisten hengestä.

 Partanen arvioi, että alkoholista on ehkä haettu helpotusta ahdistukseen tai masennuksen tunteisiin. Osa on saattanut myös kokea jäävänsä digipalveluiden ulkopuolelle.

Myös Härkönen arvelee poikkeusolojen voineen pahentaa jo olemassa olevia alkoholiongelmia tai lisänneen riskiä niillä, jotka pyrkivät alkoholilla hillitsemään negatiivisia tunteita. Tutkimustietoa asiasta ei vielä ole.

Alkoholiongelma voi tulla lähiomaisellekin yllätyksenä, eikä sitä välttämättä havaita ajoissa perusterveydenhuollossakaan. Pandemia on myös hankaloittanut avun saamista.

–  Iso huoli on nyt erityisesti poikkeusoloissa se, miten heikoimmassa asemassa olevat, päihdeongelmista kärsivät ikääntyneet saavat tukea nyt, kun moni palvelu on tauolla tai päättynyt, Sininauhaliiton Hänninen toteaa.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja