Koronaviruspandemia tyhjensi monen ikäihmisen kalenterit ja sulki heidät koteihinsa vailla sosiaalisia kontakteja. Jos eläköityneellä oli ennen pandemiaa taipumusta turvautua tiukan paikan tullen pulloon, monilla omaisilla saattoi herätä huoli, että alkoholinkäyttö riistäytyy käsistä.
Sininauhaliiton Pilke-toiminnan projektipäällikkö Katariina Hänninen kertoo, että päihdeongelmista kärsiville ikääntyneille suunnattuihin ryhmiin osallistujien joukossa koronaviruspandemia on näkynyt monien kohdalla ongelman pahenemisena.
Eri puolilla Suomea järjestettävät ryhmät ovat olleet viruksen vuoksi ajoittain tauolla, mutta ohjaajat ovat soittaneet ryhmäläisille viikoittain.
– Kun viikoittainen yhteisö on jäänyt pois ja yksinäisyys ja syrjään jäämisen tunne lisääntyneet, se on monella vaikuttanut arkeen niin, että alkoholinkäyttö on lisääntynyt, Hänninen sanoo.
Pilke-toiminnassa mukana olevat ovat ihmisiä, joilla on ollut haitallista päihteidenkäyttöä jo ennen pandemiaa, eli heidän kohdallaan koronavirus ei ole liiallisen juomisen alkuperäinen laukaisija.
Kova paikka monelle
A-klinikka oy:n avohoitopalveluiden ylilääkäri Markus Partanen pitää todennäköisenä, että osalla karanteeninomaisissa oloissa eläneistä ikäihmisistä alkoholinkäyttö on lisääntynyt.
– Uskoakseni monelle on ollut kova paikka, että lastenlasten tapaamiset ovat jääneet, liikuntapaikat on suljettu eikä ihmisiä enää tavata esimerkiksi kahviloissa, hän sanoo.
Kokonaiskulutuksen tilastoja ei pandemiavuodelta vielä ole saatavilla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tiedotti lokakuussa alkoholinkulutuksen vähenneen epidemian ensimmäisen aallon aikana. Kokonaisarvion mukaan 60-vuotiaista ja sitä vanhemmista lähes 90 prosenttia kertoi oman alkoholinkäyttönsä pysyneen ennallaan pandemian alkuvaiheessa.