Elämäkerturin mukaan mielikuvat lappilaistaiteilijasta pohjautuvat edelleen pitkälti 1970-luvun mediajulkisuuteen.
Lappilaistaiteilija Noora Vaaralan tuore, tänään sunnuntaina ilmestyvä Reidar Särestöniemi -elämäkerta Sarviini puhkeaa lehti - Ihmeellinen Reidar Särestöniemi (Gummerus 2025) kritisoi Helsingin taidepiirejä ja "etelän mediaa".
Kittilässä kasvanut kulttuuritoimittaja Noora Vaarala piti pitkään Reidar Särestöniemeä (1925–1981) klassisen miesneron lappilaisversiona.
Vaaralan mielikuvissa kittiläläistaiteilija oli parrakas viinaan menevä maisemamaalari.
1980-luvun lopulla syntyneen Vaaralan mukaan oman kylän taiteilijasuuruudesta ei puhuttu kuvataidekoulussa saati peruskoulun tunneilla.
Särestöniemi alkoi hahmottua hänelle tarkemmin vasta aikuisiällä, jolloin Vaarala sai myös ensimmäistä kertaa tietää Särestöniemen homoudesta.
Tämä siitä huolimatta, että Särestöniemen ystävä Brita Polttila oli kertonut miehen seksuaalisesta suuntautumisesta jo vuonna 1985 julkaistussa elämäkerrassa.
– Se kertoi Reidarin homoudesta ja identiteettiin liittyvistä kamppailuista ja ahdistuksesta sellaiseen aikaan, jolloin ei ollut vielä keskustelukulttuuria sille asialle, Vaarala sanoo STT:lle.
