Reidar Särestöniemi (1925–1981) kertoi avoimesti MTV:n haastattelussa vuonna 1980 tauluistaan Lapin murteella ja siitä, mistä ne kumpuavat.
Mitä se merkitsee sinulle tämä maisema?
– Voi että kaikkea. Tässä mie katson tuntureita. Aamulla ko mie herään, niin tiiän minkälainen on päivä, toteaa Reidar Särestöniemi.
Särestöniemi kertoo muuttuvansa joka päivä.
– Joka päivä mie muutun eri ismeihin, mutta otetaan oikein pitkä teema niin kyllä mie olen ekspressiivinen. Tuli sieltä sitten kuutioita tai figuureita – tuli mitä tahansa, mutta sisältä päin tulee.
Reidar Särestöniemen lapsuuden kotiin ei ollut tietä, joten kotipihan, Ounasjoen ja läheisten tunturien takana horisontissa oli maailman ranta, minne Särestöön levähtäneet rahdinajajat katosivat kerrottuaan hurjia tarinoita.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Kuinka kauan teet yhtä taulua?
– Se riippuu, jos taulu on kenkkumainen, sellainen ilkeä, mie jouvun sen kanssa painimaan ja siihen tuhrautuu aikaa aika paljon. Sitten on semmoisia kivoja tauluja, jotka on kävelly kypsäksi tuolla jossain.
Särestöniemen tauluissa on runsaasti eläimiä, joilla on monilla symbolinen merkitys. Hän otti kantaa luonnonsuojelun puolesta.
Onko sinulle poro näistä Lapin eläimistä kaikista rakkain?
– No on!
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Mikä se on, tämä jaara?
– No, se on taifaan jaara.
– Mitä se merkitsee?
– Minua itteä. Tunnen jaaran kanssa yhteyttä.
Särestöniemen näyttely on esillä enää tämän toukokuun viimeisen viikonlopun. Helatorstaina museoon oli avausaikaan kello 9 "järjetön jono", Maria Didrichsen kertoo MTV Uutisille.
– 100 vuotta (Särestöniemeä), 100 päivää auki ja 100 000 kävijää, museonjohtaja kuvailee näyttelyn suosiota.
Katso haastattelu kokonaan MTV Katsomosta ja Maailmanranta -näyttelyn tärkeimmät teokset Didrichsenin museonjohtajan Maria Didrichsenin esittelemänä.