Eläinsuojelurikosepäilyt ovat lisääntyneet Suomessa tällä vuosikymmenellä. Asiantuntijan mukaan myös rangaistusten valvonnassa on puutteita.
Suomalaiset tunnetaan eläinrakkaana kansana, ja Suomessa on tiukka lainsäädäntö eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi.
Silti vuosittain paljastuu tapauksia, joissa eläimet kärsivät – niin maatiloilla kuin kodeissakin.
Ruokaviraston mukaan vuonna 2023 tarkastettiin 333 tuotantoeläintilaa. Yli neljänneksellä niistä havaittiin puutteita, kuten riittämätöntä ruokintaa ja huonokuntoisia tiloja.
Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan myös lemmikkieläimiin kohdistuvat rikokset ovat yleisiä.
Yli kolme neljästä tapauksesta sisältää passiivista kaltoinkohtelua, kuten hoidon tai veden puutetta.
Usein tilanne on niin vakava, että puuttuminen edellyttää rikosprosessin käynnistämistä.
Tuore Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen katsaus kokoaa yhteen eläinsuojeluvalvonnan ja -rikosprosessin nykytilan.
Sen mukaan eläinsuojelurikosepäilyjen määrä on kasvanut tasaisesti ja erityisesti tällä vuosikymmenellä.
Lue myös: Eläinsuojelurikoksista syytetyt perustelevat toimintaansa esimerkiksi rahahuolilla ja suurella työmäärällä, kertoo tutkimus
Laki on minimi
Itä-Suomen yliopiston yliopistonlehtori Tarja Koskela toteaa, että se mikä laissa eläinten hyvinvoinnista säädetään, on minimivaatimus.