Eläinsuojelurikosepäilyt ovat lisääntyneet Suomessa tällä vuosikymmenellä. Asiantuntijan mukaan myös rangaistusten valvonnassa on puutteita.
Suomalaiset tunnetaan eläinrakkaana kansana, ja Suomessa on tiukka lainsäädäntö eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi.
Silti vuosittain paljastuu tapauksia, joissa eläimet kärsivät – niin maatiloilla kuin kodeissakin.
Ruokaviraston mukaan vuonna 2023 tarkastettiin 333 tuotantoeläintilaa. Yli neljänneksellä niistä havaittiin puutteita, kuten riittämätöntä ruokintaa ja huonokuntoisia tiloja.
Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan myös lemmikkieläimiin kohdistuvat rikokset ovat yleisiä.
Yli kolme neljästä tapauksesta sisältää passiivista kaltoinkohtelua, kuten hoidon tai veden puutetta.
Usein tilanne on niin vakava, että puuttuminen edellyttää rikosprosessin käynnistämistä.
Tuore Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen katsaus kokoaa yhteen eläinsuojeluvalvonnan ja -rikosprosessin nykytilan.
Sen mukaan eläinsuojelurikosepäilyjen määrä on kasvanut tasaisesti ja erityisesti tällä vuosikymmenellä.
Lue myös: Eläinsuojelurikoksista syytetyt perustelevat toimintaansa esimerkiksi rahahuolilla ja suurella työmäärällä, kertoo tutkimus
Laki on minimi
Itä-Suomen yliopiston yliopistonlehtori Tarja Koskela toteaa, että se mikä laissa eläinten hyvinvoinnista säädetään, on minimivaatimus.
– Sehän ei tarkoita sitä, että eläin voisi niin hyvin kuin se voisi voida, Koskela muotoilee Viiden jälkeen -ohjelman haastattelussa.
Hänen mukaansa etenkin tuotantoeläinten hyvinvointiin vaikuttavat taloudelliset realiteetit.
Näin ollen ne eivät välttämättä pysty aina toteuttamaan lajityypillisiä tarpeitaan, kuten sika tonkimista ja lehmä poikasensa kasvattamista.
Toisaalta myöskään koira ei haluaisi elää neljän seinän sisällä ilman lajitovereidensa seuraa, Koskela muistuttaa.
– Se että me eläimiä pidämme, ei ole välttämättä eläinten kannalta paras vaihtoehto.
Lue myös: "Rupesi kiljumaan" – Päivin koiran hampaat poistettiin ilman nukutusta, yrittäjää epäillään rikoksista
Taustalla väsymystä, rahahuolia ja mielentervesongelmia
Eläinten laiminlyönnin taustalta löytyy Koskelan mukaan väsymystä, mielenterveysongelmia ja rahan puutetta, mutta harvoin tarkoituksellista pahuutta.
– Jos esimerkiksi tuotantotiloja pitäisi uudistaa säätelyn muututtua, ei ole aina rahaa siihen.
Koskela toivoisi, että eläinten hyvinvointia valvovia viranomaisia olisi nykyistä enemmän. Toisaalta pelkää valvonta ei takaa eläinten hyvinvointia.
– Meidän pitäisi pystyä puuttumaan juurisyihin, miksi ihmiset eivät hoida eläimiään hyvin.
Kaikki eläinten kaltoin kohteluun liittyvistä rikosepäilyistä eivät päädy rikosprosessiin asti. Koskelan mukaan syitä on monia.
– Joskus on kyse siitä, että valvontaeläinlääkäri ei ilmoita asiasta poliisille tai poliisi ei kirjaa sitä rikosepäilyksi; poliisissa saatetaan ajatella, että rikos on niin vähäinen, että ei tutkita ja kun asianomistajaa ei myöskään ole, kun se eläin on se asianomistaja, sitäkään ei tarvitse miettiä, Koskela listaa.
Lue myös: Nainen työnsi lemmikkilintunsa mikroon ja videoi eläimen kärsimyksiä: "Ihan v***n hauska"
Valvonnassa puutteita
Koskelan mukaan eläinpitokielto on lähtökohtaisesti tehokas keino vaikuttaa eläinsuojelurikoksiin.
Hänen mukaansa kiellon tuomitsemissa on kuitenkin "hapuilua".
– Tuomitaan sellaisia eläintenpitokieltoja, joita lainsäädäntö ei tunne, tai eläintenpitokiellot ovat liian lyhyitä.
Toinen kysymys on se, mitä tehdään, jos ihminen rikkoo eläintenpitokieltoa.
– Tällä hetkellä se on kriminalisoitu eläinsuojelurikkomuksena, eli siitä tulee sakkotuomio. Se tarkoittaa sitä, että kotirauhan piiriin ei kuulu mahdollisuus mennä tarkastamaan eläintenpitokieltoa, koska siitä ei ole vankeusuhkaista rikosta odotettavissa, Koskela sanoo.
– Siksi olisi syytä muuttaa eläintenpitokiellon rikkomiseen liittyvää lakia niin, että siitä voisi tuomita myös vankeusrangaistuksen. Meillä onkin nyt arviomuistio lausuttavana, missä tämä on otettu huomioon.