Pääministeri Sipilä joutui tilille vaalitentissä – puoluejohtajat eivät heikentäisi työttömyysturvaa, lakkauttaisi vuorotteluvapaata tai lopettaisi eläkeputkea

Puoluejohtajat heittäytyivät höveleiksi kohdatessaan tiistaina Helsingin Sanomien suuressa vaalitentissä Sanomatalossa.

Yksikään ei leikkaisi työttömyysturvaa tai lyhentäisi sen kestoa, ei lakkauttaisi vuorotteluvapaajärjestelmää eikä poistaisi ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäiviä eli eläkeputkea.

– Olemme päättäneet, että uusimme sosiaaliturvaa. Samassa yhteydessä pitää arvioida myös työttömyysturvaa, jotta kokonaisuus on aina kannustava, muotoili kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo.

Lue myös: Ennätysmäärä suomalaisia äänesti ennakkoon – jo yli 1,5 miljoonaa antanut äänensä eduskuntavaaleissa

Keskustelu keskittyi erityisesti talouteen ja työllisyyteen. Jokainen puolue haluaa nostaa työllisyysasteen 75 prosenttiin, vaikka maailmantalouden näkymät ovat synkentyneet.

Keskustan Juha Sipilä painotti, ettei se ole mahdotonta. Hän huomautti hallituksensa nostaneen työllisyysastetta viisi prosenttiyksikköä.

– Seuraavalla hallituskaudella taloussuhdanne on huonompi, mutta työllisyysastetta ei tarvitse nostaa kuin 2,5 prosenttiyksikköä, Sipilä sanoi.

Orpo ei nostanut kättään

Kukaan puheenjohtajista ei ollut myöskään valmis luopumaan työehtosopimusten yleissitovuudesta.

Kättään ei nostanut edes Orpo, vaikka kokoomuksella on parin vuoden takaa puoluekokouspäätös yleissitovuuden purkamisesta.

– Meidän pitää lisätä työelämään joustoja niin, että ne rakennetaan uusiin työehtosopimuksiin. Työmarkkinakierros alkaa syksyllä, silloin on paikka uudistaa työehtosopimukset nykyiseen työelämään sopiviksi.

Lue lisäksi: Keskustan Juha Sipilä jää pois MTV:n Suuresta vaalitentistä – hän tuuraa pääministeriä

– Samalla pitää modernisoida työlainsäädäntöä ja saada lisää joustoja sinnekin, Orpo perusteli ja lisäsi, että tämä pitäisi ulottaa myös järjestäytymättömiin yrityksiin.

Vasemmistoliiton Li Anderssonin mielestä yleissitovuuden säilyttäminen on äärimmäisen tärkeätä, koska se on se tapa, jolla Suomessa on säädelty työmarkkinoiden vähimmäispelisäännöistä.

– Se on myös yrittäjien etu, Andersson sanoi.

"Työmarkkinajärjestelmää ei pidä väkivalloin murtaa"

Kaikki puheenjohtajat säilyttäisivät yhteistyön työmarkkinajärjestöjen kanssa, vaikka muun muassa Orpo haluaisikin muuttaa työelämän pelisääntöjä.

– Työmarkkinajärjestelmä on raskas, mutta sitä ei pidä yrittää väkivalloin murtaa sanelulla. Se johtaa poliittisesti ja yhteiskunnallisesti erittäin huonoihin lopputuloksiin, kuten on nähty tällä vaalikaudella, summasi perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.

Hän viittasi palkansaajajärjestöjen hallituksen "pakkolakien" vastaiseen mielenilmaukseen, joka kokosi Helsinkiin tuhansia ihmisiä syksyllä 2015. Tuolloin myös perussuomalaiset olivat hallituksessa.

Sipilä joutui tilille

Keskustan puheenjohtaja Sipilä joutui tilille puolueensa sanomisista, joiden mukaan paikallisen sopimisen lisääminen nostaisi työllisyysastetta.

Nordean pääekonomisti Olli Kärkkäinen sanoi tiistaina HS:lle, että työllisyysvaikutuksia tulee käytännössä vain, jos sopiminen mahdollistaa nykyistä pienipalkkaisempien töiden luomisen.

Lue myös: MTV:n kysely ekonomisteille: Näin vaalilupausten "ihmelääke" 75 prosentin työllisyysaste saavutetaan

Sipilä kiisti jyrkästi, kun keskustelun vetäjä tiedusteli, ajaako keskusta siis halpatyömarkkinoita.

– Ei todellakaan. Työehtosopimusten puitteissa tulee toimia.

SDP:n puheenjohtaja, entinen ay-pomo Antti Rinne huomautti, että noin puolet jo nykyisten työehtosopimusten määräyksistä ovat sellaisia, että niistä voi sopia paikallisesti luottamusmiehen ja työnantajan edustajan kesken.