EK:n tuleva puheenjohtaja haluaa palkkamalttia ja yrityskohtaisia sopimuksia

Yrityskohtaisia palkka- ja työehtosopimuksia. Malttia palkankorotuksiin. Tuloverotuksen alentamista. Näitä ratkaisuja tarjoaa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n hallituksen johdossa aloittava Matti Alahuhta.

Koneen pitkäaikainen toimitusjohtaja Matti Alahuhta aloittaa EK:n johdossa ensi vuoden alussa. Hän haluaa Suomeen laajan uudistamisen hengen ja on huolissaan sekä kasvavasta työttömyydestä että lisääntyvästä velkaantumisesta.

 TAUSTAA "TUPOSTA"

Kolmivuotinen keskitetty työllisyys- ja kasvusopimus sovittiin viime vuoden lopussa.  Siinä on mm. palkankorotuksia kahdelle ensimmäiselle vuodelle sekä parannuksia työttömyysturvaan. Valtio tukee sopimusta mm. tekemällä tuloveroasteikkoihin inflaatiotarkistukset. Keskusjärjestöt neuvottelevat kolmannen vuoden korotuksista kesäkuuhun 2015 mennessä. Jos sopua ei synny, osapuolilla on oikeus irtisanoa sopimuksensa. (Lähde: SAK)

Työnantajapuolen tavoitteet ovat jo selvät.

- Verotus on saatava kannustavammaksi, mikä tarkoittaa työtuloverotuksen alentamista. Sillä saadaan kulutusvaraa ja työnteko motivoivammaksi, Huomenta Suomessa aamulla vieraillut Alahuhta linjasi.

Samalla Alahuhta korosti hyvin maltillisia palkankorotuksia ja yrityksissä tehtäviä työehtosopimuksia. Kysymyksen keskitetystä työrauhasopimuksesta Alahuhta kiersi.

- Maailma muuttuu, kehitys kulkee kohti yrityskohtaista sopimista. 

Työrauha vilahti puheessa kerran. Työnantajat ovat vaatineet jo pitkään lakko-oikeuksien rajaamista ja lakkosakkojen korottamista.

Alahuhta korosti myös julkisten menojen leikkaamista.

- Koulutuksesta ja tutkimuksesta ei saa leikata. Sillä pieni ja syrjäinen maa voi taata hyvinvointipalvelunsa, Alahuhta sanoi.

Ensi kesä on merkittävä

Huomenta Suomessa Alahuhdan jälkeen vieraillut SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly korosti ensi kesän merkitystä sekä palkansaajille että työnantajille.

- Ensi kesänä palkkaneuvottelut vuodesta 2016 tulevat olemaan merkitystään suuremmat. Silloin on mietittävä myös paljon muuta, ne eivät ole yksin palkkaneuvottelut. Silloin katsotaan työntekijöiden ostovoimaa laajemmin. Silloin maassa on uusi hallitus ja eduskunta. Tässä yritetään saada talous- ja työmarkkinapolitiikkaa kulkemaan samaan suuntaan ja sillä on vaikutusta, Lyly sanoi.



Lue myös:

    Uusimmat