Puolueiden aluevaalien ehdokaslistat täyttyvät pääosin reipasta vauhtia, vaikka aikaa ehdokkaiden haalimiselle on vielä reilut kaksi kuukautta.
MTV Uutiset kysyi puolueilta, miten ehdokkaiden hankkiminen on eronnut kuntavaaleista. Suhteessa ehdokaslistojen kokoon aluevaalit ovat kiinnostaneet kuntavaaleja enemmän keskustasa, RKP:ssä, SDP:ssä sekä perussuomalaisissa.
Kokoomuksessa, vasemmistoliitossa ja kristillisdemokraateissa kiinnostus on ollut samaa tasoa. Vihreissä kuntavaaleja vähäisempää.
MTV:n vaaliasiantuntija ja Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Görnlundin mukaan ehdokkaiden kiinnostus on yllättävää sitä taustaa vasten, kuinka vähän intohimoja uudet aluevaalit ovat toistaiseksi mediassa ja kansan piirissä herättäneet.
– Toisaalta voidaan tarkastella vastaamista siltä kannalta, että halukkuutta näyttäytyy enemmän kuin kuntavaaleissa, sillä paikkoja on nyt vähemmän.
Äänestäjät eivät uusista vaaleista innostu
Samaan aikaan kun puolueet tavoittelevat täysiä ehdokaslistoja, kansa ei tunnu kiinnostuvan vaaleissa äänestämisestä. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksen mukaan vain 44 prosenttia ilmoittaa olevansa kiinnostunut aluevaaleista.
Grönlund ei odota kovin korkeaa äänestysaktiivisuutta tammikuun aluevaaleissa.
– Saamme olla tyytyväisiä jos aluevaaleissa päästään yli 50 prosenttiin.
– Onhan tämä sanalla sanoen outoa, että uudessa hyvinvointimallissa, jossa päätöksenteko terveydenhuollon ja muiden toimintojen osalta siirretään uudelle hallintotasolle maakuntiin, mutta maakunnilla ei kuitenkaan ole omaa verotusoikeutta. Siksi varmaan tuntuu monesta oudolta äänestää sinne päättäjiä.
Valtaa kolmella hallinnon tasolla
MTV Uutisten kyselyn mukaan puolueissa suhtaudutaan myönteisesti ja jopa kannustavasti siihen, että aluevaaliehdokas on myös kunnanvaltuutettu ja kansanedustaja.
Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksen mukaan, kansan parissa kaksi kolmesta kokee, että saman ihmisen ei pitäisi olla kaikissa tehtävissä. Grönlund on asiasta samaa mieltä.
– Eihän yksi ja sama poliitikko ehdi istua kunnavaltuustossa, hyvinvointialuevaltuustossa ja eduskunnassa. Varmaan nähdään sellainenkin ihmeellisyys, että joku ministerikin asettuu ehdolle. Nyt kannattaisi miettiä onko tämä ihmisten resurssien järkevää käyttöä.
Grönlundin mukaan syy tilanteeseen lyötyy suomalaisen vaalijärjestelmän logiikasta.
– Puolueet eivät kerta kaikkiaan uskalla lähteä vaaleihin, ilman että siellä on suosittuja tunnettuja poliitikkoja listoilla.
Suomen ensimmäiset aluevaalit pidetään tammikuun lopussa.