Ehdokkaan kotikunta merkitsee paljon, kun suomalainen valitsee ehdokastaan aluevaaleissa. MTV Uutisten kyselyn perusteella suomalaiset eivät usko uusien hyvinvointialueiden tarkoittavan parempia sote-palveluja.
Aluevaalikampanjat ovat toden teolla käynnissä, ja ennakkoäänestäminen alkaa huomenna keskiviikkona 12. tammikuuta.
Uudet vaalit ovat historialliset: suomalaiset pääsevät ensi kertaa valitsemaan päättäjiä uusille hyvinvointialueille, jotka vastaavat jatkossa sosiaali- ja terveys- sekä pelastuspalveluista.
MTV Uutiset pyysi aluevaalikyselyssään suomalaisia nimeämään kaksi keskeisintä aluevaaliteemaa.
Kyselyn vastaajat edustavat aluevaaleissa äänioikeutettuja suomalaisia, joten mukana ei ole helsinkiläisiä tai ahvenanmaalaisia.
Julkisen tai yksityisen terveydenhuollon rooli on vaaliteemoista äänestäjille kaikkein keskeisin. Uudet hyvinvointialueet tulevat jo tämän vuoden aikana tekemään kasoittain strategiapapereita, joissa linjataan siitä, kuka tuottaa sote-palvelut alueella.
Vasemmistopuolueet puolustavat mieluusti julkisen sektorin tuotantoa, oikealla puolestaan kannatetaan yksityisten yritysten vahvempaa osallistamista.
Jatkaako oma terveyskeskus?
Lähes yhtä keskeinen vaaliteema on terveyskeskusten määrä ja sijainti. Etenkin monessa pienessä kunnassa jännitetään nyt, saako oman kunnan terveyskeskus jatkaa toimintaansa myös tulevan hyvinvointialueen alla.
Osalle äänestäjistä tärkeimpiä teemoja ovat vanhuspalvelut ja erikoissairaanhoito.
Pelastustoimi on sote-palveluiden ohella toinen merkittävä uusille hyvinvointialueille siirtyvä kokonaisuus, mutta vaaliteemana se ei ole keskeinen järin monelle.
Vammais- ja neuvolapalvelut ovat tärkeimpiä vaaliteemoja hyvin harvalle. Muutama vastaaja nostaa esille sosiaalipalvelut omana kokonaisuutenaan.
Kotikunnalla on väliä
Ehdokkaan kotikunnalla on merkitystä aluevaaleissakin.
Monessa pikkukunnassa käydään tällä hetkellä visaisia pohdintoja. Olisiko fiksumpaa äänestää muilta osin mieluisampaa poliitikkoa naapurikaupungista vai oman kylän tuttua, joka taatusti puolustaa paikallista terveyskeskusta?
MTV Uutisten kyselyssä 71 prosenttia vastaajista pitää erittäin tai melko tärkeänä sitä, että ehdokas on vastaajan omasta kotikunnasta.
Tampereen yliopiston yliopistonlehtori ja politiikan tutkija Sami Borg muistuttaa, että aluevaaleissa vaalipiirinä on hyvinvointialue.
– Kukaan ehdokas ei tule valituksi valtuustoon oman kuntansa ehdokkaana. Tämä pitäisi nyt iskostua niin kuntalaisten kuin ehdokkaiden mieleen, Borg sanoo.
Aluevaali-iltana sunnuntaina 23. tammikuuta on kiinnostavaa seurata, miten äänet ja valtuustopaikat jakautuvat hyvinvointialueiden sisällä isojen ja pienen kuntien kesken.
Iltalehden selvityksen mukaan jo ehdokkuuksissakin näkyy, että ainakin Oulu, Vaasa, Mikkeli ja Jyväskylä ovat merkittävästi yliedustettuina hyvinvointialueidensa ehdokaslistoilla asukaslukuihin nähden.
Mikäli yliedustus näkyy myös vaalituloksessa, kaupunkien ääni kuuluu pikkukuntia kovempaa tulevia sote-palveluja muotoiltaessa.
Kansalaiset pessimistisiä sote-uudistuksesta
Hyvinvointialueiden perustaminen, siis Sanna Marinin (sd.) hallituksen sote-uudistus, on vuosikausia valmisteltu valtavan mittaluokan uudistus.
Suomalaiset suhtautuvat siihen hyvin varautuneesti.
MTV Uutisten kyselyssä vain 11 prosenttia uskoo uudistuksen parantavan sote-palveluja alueellaan. Kolmasosa uskoo palvelujen pysyvän ennallaan, ja yli 40 prosenttia uskoo palvelujen heikkenevän.
Hallituksen sote-uudistuksen tavoitteena on muun muassa turvata yhdenvertaiset terveyspalvelut suomalaisille ja parantaa niiden saatavuutta.
Säästöjä ei ensi vaiheessa synny, vaan uudistuksen on arvioitu maksavan tulevina vuosina useita miljardeja euroja. Hallitus uskoo uudistuksen kuitenkin maksavan itsensä pitkällä aikavälillä takaisin.
Sami Borgin mukaan kyselyn tulosta selittää se, että kansalaiset ovat realistisia kuntatalouden suhteen.
– Tiedetään, että raha ei kasva puissa ja että palveluiden kustannusten kovaan nousuun ei ole mahdollisuuksia. Lisäksi tähän heijastuu realismi, että pelkillä hallinnollisilla muutoksilla tuskin saadaan aikaan parempia uudistuksia. Sanojen lisäksi kaivataan myös tekoja.
Miten korkeaksi äänestysprosentti nousee?
Historiallisten aluevaalien äänestysprosentin on pelätty jäävän historiallisen matalaksi.
Erittäin vaikea koronatilanne estää normaalit kampanjatilaisuudet. Huolta on ilmaistu siitäkin, ymmärtävätkö suomalaiset ylipäätään kuinka tärkeistä vaaleista on kyse.
MTV Uutisten kyselyn tulos on sinällään rohkaiseva: 47 % vastaajista aikoo äänestää varmasti ja 25% todennäköisesti. Lukemat ovat samassa mittaluokassa Elinkeinoelämän valtuuskunnan sekä Ylen kyselyiden tulosten kanssa.
Vertailun vuoksi viime kesän kuntavaalien äänestysprosentti oli 55,1 ja vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa 42,7.
Sami Borg ei usko, että koronatilanne vaikuttaisi juurikaan äänestysprosenttiin.
– Jos ihmiset ryhtyisivät välttämään päivittäistavarakaupassa käyntiä, niin sitten se näkyisi myös äänestyspaikoilla. Kyselyiden mukaan moni kokee äänestämisen yhä terveysturvalliseksi.
Tutkijan mukaan kansalaiset eivät kuitenkaan tällä hetkellä ainakaan kyselyjen mukaan tiedä kovin hyvin, mistä aluevaaleissa on kyse.
– Useimmat tietävät, että sosiaali- ja terveystoimi sekä pelastustoimi siirtyvät kunnilta alueille, mutta siihen se tietämys sitten jääkin. Mutta sekin on riittävä tietämys äänestämiselle.
Borg arvoi, että äänestysprosentti tulisi asettumaan eurovaalien ja kuntavaalien väliin.
– Jos yli 50 prosenttia saadaan, siihen pitää olla hyvinkin tyytyväinen.
Tutkimus toteutettiin verkkopaneelissa 4.1–10.1, ja siihen vastasi 1.685 henkilöä. Vastaajat ovat iän, sukupuolen ja asuinpaikan suhteen edustava otos täysi-ikäisistä aluevaaleissa äänioikeutettuja suomalaisista. Virhemarginaali on suurimmillaan 3% suuntaansa. Tutkimuksen teki MTV Uutisten toimeksiannosta Corefiner Oy.
MTV Uutisten aluevaalikyselyn tulokset: Tässä ovat kaksi tärkeintä vaaliteemaa.
