Eeva Lehtimäen kommentti: Suomalaisten Nato-kannoissa historiallinen muutos – poliitikot eivät voi enää piiloutua ulkopoliittisen liturgian taakse

Enemmistö suomalaisista kannattaa ensimmäistä kertaa Suomen liittymistä sotilasliitto Naton jäseneksi. Tulos on historiallinen.

Ylen kyselyn mukaan 53 prosenttia suomalaisista kannattaa Suomen liittymistä Natoon. 28 prosenttia vastustaa ja 19 prosenttia on kannastaan epävarmoja.

Kyselyn tietojen keräys alkoi jo keskiviikkona eli päivää ennen kuin Venäjä yllätti lännen ja lähti hyökkäämään Ukrainaan.

Nopeat käänteet

Muutos kansalaisten mielialoissa on ollut nopeaa. Tammikuussa Taloustutkimuksen MTV Uutisille tekemässä kyselyssä Nato-jäsenyyttä kannatti 30 prosenttia, sitä vastusti 43 prosenttia ja kannastaan epävarmoja oli 27 prosenttia. Jo silloin kriisi leijui ilmassa.

Ukrainan sota on tullut suomalaisten iholle. On konkretisoitunut, että Venäjä on oikeasti uhka ja tällä hetkellä politiikassaan häikäilemätön.

Presidentti Sauli Niinistön sanoin ”naamiot on riisuttu, vain sodan kylmät kasvot näkyvät”.

Suomalaisilla on tälle hetkellä kova tarve toimia, tehdä jotain konkreettista Ukrainan eteen. Myös mielipiteen ilmaus on teko.

Natolle tahdon

Tulos ei yllätä, jos katsoo mitä tahtia poliitikot ja muut yhteiskunnalliset vaikuttajat ovat viime viikon aikana muuttaneet mieltään jäsenyyden suhteen. Nato-kaapista on tultu ulos tai jäsenyydelle on sanottu tahdon. Nykyaikaan kuuluu, että ilmoitus tehdään näkyvästi ja perustelujen kera sosiaalisessa mediassa.

Vahvat tunteet ja ahdistus tilanteesta varmasti vaikuttavat osan vastaajista taustalla juuri tällä hetkellä.

Tästä huolimatta tulos osoittaa, että Nato-keskustelu on päästetty pullosta irti, eikä sitä saa sinne enää takaisin.

Kyselyn tulos luo painetta myös ulkopoliittiselle johdolle. Nato-optio ja liturgiset lauseet Suomen omissa käsissä olevasta päätöksestä eivät taida enää riittää. Kaivataan konkreettisia ja ymmärrettäviä perusteluja, mikä on se turvallisuuspoliittisen ympäristön muutos, joka saisi Suomen hakemaan jäsenyyttä.

Turvatakuita Naton suojissa on tarjolla vain jäsenille.

Myös Venäjän ääneen ilmoittamat kielteiset reaktiot Suomen mahdolliseen jäsenyyteen on syytä lausua kiertelemättä julki.

Keskustelua ei voi käydä yksipuolisesti vain poliitikkojen ja kansalaisten foorumeilla, myös tasavallan presidentiltä, pääministeriltä, ulkoministeriltä ja puolustusministereiltä odotetaan asemointia kansalaismielipiteen nopeaan muutokseen.

Lue myös: Presidentti Niinistö: Venäjän viestit Suomen ja Ruotsin mahdollisesta Nato-jäsenyydestä eivät poikkea aiemmista

Tulossa Nato-vaalit

Eduskuntapuolueet olivat viime viikolla yksimielisiä, että juuri nyt ei ole aika tehdä nopeita liikkeitä jäsenyyshakemuksen kanssa eli kun Ukrainassa on sota käynnissä.

Äänestäjät ovat kuitenkin liikkeellä. Tässä kyselyssä ainoastaan vasemmistoliiton kannattajissa oli enemmän Nato-jäsenyyden vastustajia kuin kannattajia. Puolueet joutuvat ottamaan tämän huomioon.

Nato-kantoja on kyselty kyllästymiseen asti vaaleissa niin kauan kuin muistan. Puolueiden välille ei ole saatu eroja. Nyt niitä on.

Edessä ovat varmuudella Nato-vaalit 2023.