Nyt se on virallista. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin ilmoittivat torstaina historiallisesta turvallisuuspoliittisesta käännöksestä: Suomi haluaa liittoutua sotilaallisesti, Suomi haluaa Natoon. Vaikka jäsenyysprosessissa on vielä koko joukko askeleita otettavana, 12. toukokuuta 2022, Suomalaisuuden ja J.V. Snellmanin päivä, jää tasavallan historiaan, kirjoittaa MTV Uutisten päätoimittaja Ilkka Ahtiainen.
Juho Kusti Paasikivi, Suomen seitsemäs presidentti, jätti jälkeensä monta herkullista sitaattia, joita viljellään edelleen. Yksi niistä koskee Suomen kansan kognitiivisia kykyjä: ”Suomen kansa on tosiaan poliittisesti vähälahjaista.”
Paasikiven päiväkirjamerkintä on vuodelta 1946 ja liittyi sodanjälkeisen Suomen sisäiseen kuohuntaan. Se oli aikaa, jolloin kansakunnan tulevaisuus näytti epävarmalta ja voimansa tunnossa ollut Neuvostoliitto sekaantui pidäkkeettä Suomen sisäisiin asioihin.
Hyytävistä toisen maailmansodan jälkeisistä asetelmista on henkisesti ja poliittisesti tultu valovuoden päähän, onhan Suomi ollut Euroopan unionin jäsenkin kohta 30 vuotta. Samaan aikaan on hivuttauduttu niin liki Natoa kuin se ylipäätään on ollut mahdollista ilman jäsenyyttä.
Nyt hivuttautumisen aika päättyy, sillä Niinistön ja Marinin ilmoitus merkitsee Suomelle ratkaisevaa askelta Naton jäsenyyteen. Ei enää kryptisiä sanamuotoja puolustusselonteoissa, ei toivotonta haikailua EU:n turvatakuiden perään. Eikä enää akateemista pohdiskelua sopivasta ajankohdasta sotilasliittoon liittymiselle. Sen aika on nyt.
Ensin oltiin hitaita ja sitten nopeita
Ajanjakso helmikuun lopulta, Venäjän hyökkäyksen alkamisesta, tähän päivään on verraten lyhyt, ainakin jos sen suhteuttaa siihen, kuinka kauan Suomessa on käyty Nato-keskustelua. Sitä on käyty melkein 30 vuotta, eli sama aika, joka on oltu jäsenenä EU:ssa. Liekki on palanut pienellä, mutta on kuitenkin palanut.