Hallitus paljasti ennätyssuuren koronalisäbudjetin sisällön – kokonaisuus 5,5 miljardia, kestävyysvajeen paikkaus siirretään vuosikymmenen loppuun
43:18Hallitus paljasti illalla historiallisen suuren lisäbudjetin sisällön. 5,5 miljardin paketin myötä Suomi ottaa velkaa tänä vuonna yhteensä 18,8 miljardia euroa. Katso tiedotustilaisuus videolta.
Julkaistu 02.06.2020 20:19(Päivitetty 02.06.2020 21:16)
MTV UUTISET – SEPPO HAAPARANTA – STT
Hallitus piti illalla tiedotustilaisuuden vuoden neljännestä lisätalousarvioesityksestä. Info on katsottavissa kokonaisuudessaan MTV Uutiset Livestä. Tiedotustilaisuuden tärkein sisältö on koostettu tähän artikkeliin hetki hetkeltä.
21.16: Tilaisuus on päättynyt.
21.13: Sisäministeri Maria Ohisalo: Talouden kestävyyttä pitää katsoa tulevan kymmenen vuoden aikajänteellä. Ei riitä, että teemme tässä muutaman vuoden kaiken: kriisitoimet, elvytykset ja sopeuttamistoimet. Nyt keskeistä on se, että teemme työllisyyteen, koulutukseen ja sosiaaliturvaan liittyvät rakenteelliset toimet, jotta meidän talous olisi kestävä pitkällä aikavälillä 2030-luvulle tultaessa.
21.11: Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson: Kunnille annetaan 1,4 miljardin euron tukipaketti. Peruspalveluiden valtionosuuteen lisätään 770 miljoonaa euroa. Ikäihmisten peruspalveluiden varmistamiseen tulee 60 miljoonaa euroa. Sairaanhoitopiirit saavat 200 miljoonaa euroa.
21.04: Opetusministeri : Lasten ja nuorten hyvinvointiin osoitettu 310 miljoonaan euron paketti sisältää tukea kaikille koulutusasteille, sosiaalipalveluihin ja mielenterveyspalveluihin sekä tukea syrjäytymisvaarassa oleville nuorille.
Li Andersson
Toimeentulotukea parannetaan väliaikaisesti vuoden loppuun. Tähän on varattu 60 miljoonaa euroa. Työttömyysturvaan ja työlainsäädäntöön liittyviä päätöksiä jatketaan vuoden loppuun saakka.
21.00: Sisäministeri Maria Ohisalo: Korkeakoulutukseen panostetaan tänä vuonna 134 miljoonaa euroa. Siitä avoimeen korkeakouluun 10 miljoonaa euroa, loput 124 miljoonaa euroa yli 4000 aloituspaikan lisäämiseen.
20.58: Valtiovarainministeri Katri Kulmuni: Viime aikoina on kysytty paljon sitä, miten valtiolta löytyy nyt miljardeja euroja lisätalousarvioihin pitkin kevättä, kun aikaisemmin joka ikisestä menolisäyksestä on käyty varsin mittavia kamppailuja. Se on sen ansiota, että Suomessa on pidetty hyvää talouslinjaa, ja vastuullista talouspolitiikkaa on harjoitettu viime hallituskauden aikana. Niinpä meillä on markkinoilla luottoa ja liikkumavaraa myös velkaantua koronakriisin kaltaisessa tilanteessa.
Huoli velkataakan lisääntymisestä ei ole aiheeton. Samalla on tehtävä suunnitelma, kuinka velan kasvu saadaan hallintaan. Haluan muistuttaa ja samalla varoittaa, että julkista taloutta on vahvistettava kriisin jälkeen.
20.49: Kulmuni: Hallitus siirtää kestävyysvajeen umpeenkuromisen tavoitteen vaalikauden lopusta vuosikymmenen loppuun. Tulevaisuudessa veronkorotuksilta ja menoleikkauksilta ei voida kokonaan välttyä.
20.46: Kulmuni: Mittavia miljardiluokan investointeja tullaan laittamaan liikkeelle. Niillä on tarkoitus vahvistaa elinvoimaa ja luoda uutta työtä koko maahan. Toimet koostuvat suurelta osin panostuksista tutkimukseen ja kehitykseen. Investoinnit liikenteeseen ovat suuruudeltaan noin 450 miljoonaa euroa.
20.42: Kulmuni: Korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään 4 800:lla. Lapsille ja nuorille kasvatuksen, oppimisen ja hyvinvoinnin tukemiseen 200 miljoonan euron tukipaketti. Väylien kunnossapitoon 450 miljoonaa euroa.
Hallitus tukee kuntia 1,4 miljardilla eurolla. Lisäksi käynnistetään prosessi, joka tarkastelee kuntien velvoitteita.
20.38: Pääministeri Sanna Marin: Lisätalousarvioon sisältyy lasten ja nuorten hyvinvointipaketti, lisäksi panostetaan osaamiseen ja kasvuun sekä ekologiseen jälleenrakentamiseen.
Yritysten tukemista jatketaan. Lisätalousarvioon sisältyy myös kuntataloutta tukeva kokonaisuus, jonka tarkoitus on turvata peruspalveluiden järjestäminen.
20.34: Sanna Marin: Lisätalousarviossa hallitus tukee taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää tietä koronakriisistä. Sillä käynnistetään kaikkiaan 5,5 miljardin euron toimenpidekokonaisuus, jolla pyritään tukemaan talouden elpymistä.
20.32: Tilaisuus alkaa. Useat hallituksen ministerit sanoivat poistuessaan Säätytalolta, että lisätalousarvioesitys saatiin valmiiksi. Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka Säätytalolla: Teemme aivan ennennäkemättömän panostuksen raiteisiin, lähes miljardin euron edestä. Lisäksi sadan miljoonan euron ylimääräinen joukkoliikennetuki, jolla voidaan auttaa kaupunkien liikennelaitoksia, jotka ovat joutuneet vaikeuksiin koronan takia.
Neuvotteluiden alku on tänään venynyt useaan otteeseen. Paikalla tiedotustilaisuudessa ovat pääministeri Sanna Marin (sd.), valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.), oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rk.), sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) ja opetusministeri Li Andersson (vas.).
Neuvotteluihin sisään mennessään puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) oli toiveikas siitä, että valmista voisi tulla vielä tänään. Hänen mukaansa töitä on tehty koko ajan.
Pääministeri Marin kertoi aiemmin päivällä Twitterissä neuvottelujen siirtymisestä iltaan. Marinin mukaan kyseessä on iso kokonaisuus ja ryhmien väliset keskustelut olivat kesken.
STT:n tietojen mukaan esimerkiksi toimeentulotuen väliaikainen korottaminen on asia, jonka työstäminen vei aikaa.
Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) toivoi ennen kuin neuvotteluiden oli määrä alkaa, että toimeentulotukeen voitaisiin harkita korotuksia, jotka voisivat olla väliaikaisia.
Tiettävästi hallituksessa olisi tähän haluja, mutta toteuttaminen on lakiteknisesti hankalaa.
Marinin sairausloma vaikuttanut
Vasta sairauslomalta palannut Marin ei ole ollut paikan päällä Säätytalossa lisätalousarvioneuvotteluissa. Marinin esikunnasta kerrotaan, että hän on johtanut hallituspuolueiden johtoviisikon neuvotteluita Kesärannasta käsin etäyhteydellä.
Marin on kärsinyt yskästä ja äänen käheytymisestä jälleen maanantaina käytyjen neuvotteluiden jälkeen.
Pääministeri palasi viikon sairauslomalta eilen. Hän kertoi Twitterissä joutuvansa vielä säästämään ääntään sitkeän yskän jäljiltä, mutta hoitavansa työtehtäviään muutoin normaalisti.
Marin jäi sairauslomalle 25. toukokuuta vilustumisen vuoksi. Hänelle oli tehty varmuuden vuoksi myös koronatesti, jonka tulos oli negatiivinen.
Neuvotteluiden piti alkaa kello 12, ja iso osa ministereistä saapuikin paikalle. Pian koko hallituksen neuvotteluiden alkua viivytettiin kello kolmeen, josta neuvotteluiden alku siirtyi vieläkin myöhemmäksi.
Tukea toimeentuloon ja lisää opiskelupaikkoja?
Tukipäätöksiä odotetaan varsinkin kaupungeissa ja kunnissa, joille on koitunut tulonmenetyksiä ja kustannuksia kasvaneista sosiaali- ja terveysmenoista. Myös koville joutunut joukkoliikenne kaipaa tukea.
Rahaa ollaan varaamassa myös opiskelupaikkojen lisäämiseen. Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) on pitänyt esillä, että suunnitelmia aloituspaikkojen lisäämisestä aikaistettaisiin jo tälle vuodelle.
"Maskeista ei keskustella"
On vielä epävarmaa, mistä kaikesta hallitus on päässyt tänään ratkaisuihin.
Peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) aiemmin kertoman mukaan maskeista ei Säätytalolla aiottu tänään keskustella. Hallitukselta odotetaan tällä viikolla kantaa maskien käyttämiseen julkisilla paikoilla ja turvallisista matkustusmahdollisuuksista ulkomaille.
Eilen julkaistussa raportissaan hallituksen asettama tiedepaneeli suositteli kasvomaskien käyttämistä julkisilla paikoilla ja joukkoliikenteessä. Viime viikolla sosiaali- ja terveysministeriön selvitys ei kuitenkaan löytänyt selkeitä näyttöjä maskien hyödyistä.
Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan ainakin eurooppalaisessa lentoliikenteessä maskien käyttämisestä näyttää tulevan yleinen käytäntö. Myös lentoyhtiö Finnair edellyttää matkustajilta ja henkilökunnalta suu- ja nenäsuojan käyttämistä.
– Ehkä Suomenkin on hyvä siihen varustautua, että kun rajoja avataan, voi tulla liikennöitsijöitä ja eri maitakin, jotka vaativat maskien käyttöä. Siitä voi tulla sellainen arkivaruste tämän vuoden aikana, Haavisto sanoi Säätytalolla toimittajille.
