Miten Venäjän sotarikokset, riippuvuus naapurimaan energiasta ja talouden kasvava epävarmuus näkyvät hallituksen eilen ennätysvauhtia syntyneissä riihipäätöksissä? Yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäen kahdeksan nostoa kehysriihestä.
1.Sota-ajan kehykset – Suomi valmistautuu naapurin konnuuksiin
Armeija ja puolustusvoimat saivat kaiken haluamansa, eikä soraääniä kuultu. Yli kahden miljardin potti menee lähivuosina muun muassa panssaritorjunta- ja ilmatorjunta-aseiden, taistelijan varusteiden, tykistöampumatarvikkeiden, kenttähuoltomateriaalin sekä meri- ja ilmapuolustus ohjusten hankintaan. Lisäksi rahaa on tulossa rajavartiolaitokselle sekä Venäjän kyberhyökkäysten estämiseen.
Suomi siis valmistautuu siihen, että todennäköisen Nato-hakemuksen aikana ja myös Ukrainan sodan jälkeen meillä on arvaamaton ja julma naapuri, jonka kaikkiin temppuihin, myös sotilaallisiin on syytä varautua.
2. Oppositio siunaa turvallisuusrahat
Oppositiojohtajat arvostelevat hallitusta runsaasta rahan jakamisesta. Oppositiopuolueiden mielestä mitään ei priorisoitu ja leikkaukset olivat kokonaisuuteen nähden minimaalisia. Samaan aikaan perussuomalaiset ja kokoomus kuitenkin kannattavat hallituksen sota-ajan kehyksiä eli isoja rahoja turvallisuuteen. Kriisiaikana opposition liikkumavara on pienempi.
3. Irti energiariippuvuudesta
Venäjän sotarikokset pakottavat EU-maat lisäämään pakotteita, myös irtaantumaan jollakin aikataululla Venäjän tuontienergiasta. Ensimmäisenä listalla on kivihiili. Tässä Suomi on mukana, mutta loppulaskun suuruutta ei tiedä vielä varmasti kukaan. Se kuitenkin tiedetään, että tällä on järisyttävät vaikutukset talouteen. Mutta onko vaihtoehtoja? Näin tilanteen tiivisti elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.), jonka ministeriö tekee energialaskelmat Suomessa.