Hallinnollinen varjonyrkkeily ja sapelin kalistelu ovat vihoviimeisiä asioita, joita koronakestävyytensä kanssa kipuileva kansalainen voi toivoa, kirjoittaa MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki.
Korona etenee etenkin pääkaupunkiseudulla hälyttävällä tahdilla. Siksi on ollut hämmentävää seurata hallituksen ministerien ja erityisesti Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren (kok.) sanailua julkisuudessa siitä, missä tahdissa ja millä keinoin pääkaupunkiseudulla on pyritty torjumaan viheliäiseen vauhtiin päässyttä tautia.
Eilen samaan asiaan kiinnitti huomiota myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Presidentti patisteli MTV Uutisten haastattelussa pääkaupunkiseudun viranomaisia ja päättäjiä yhteiseen pöytään hallituksen edustajien kanssa, koska julkisessa keskustelussa hallituksessa on ollut tyytymättömyyttä Uudenmaan valitsemiin koronatoimiin leviämisvaiheen toteamisen jälkeen.
Tänään sitten alkoi tapahtua.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) oli kertonut julkisuuteen käyvänsä alueiden koronaryhmien kanssa keskustelut siitä, miten alueiden päähän iskostetaan nopean ja riittävän koronavarautumisen oppia. Kiurun ja STM:n virkamiesten vierihoidossa, tosin etäyhteyksin, ovat tänään olleet Uudenmaan, Pirkanmaan, Länsi-Pohjan ja Kanta-Hämeen koronaryhmät. Huomenna keskustelut jatkuvat uusien alueiden kanssa.
Yllättäen Jan Vapaavuori ja HUS:n toimitusjohtaja Juha Tuominen järjestivät aamulla infon klo 10.30 eli puolta tuntia ennen ministerin kanssa sovittua neuvottelua. Pääkaupunki ottaa käyttöön lukuisan määrän kovempia toimia kuin vielä viime perjantaina kerrottiin.
Joku voisi sanoa, että hallitus pisti Helsingin ruotuun ja sai haluamansa eli reippaammat otteet koronakriisin hoidossa. Hallituksessa on jo pitkään kiristelty hampaita ja ihmetelty missä pääkaupunkiseudun ilmoitus siirtymisestä leviämisvaiheeseen viipyi. Ja kun se tuli, keinoja oli liian vähän.
Vapaavuori puolestaan vakuutti, että Helsingissä tilanne on nopeasti huonontunut viime torstain koronakoordinaatioryhmien päätösten jälkeen. Siksi uudet toimet.
Aikataulu voi olla sattumaa tai sitten ei. Napakasti hoidetusta infosta lähti myös viesti hallituksen suuntaan. Että osataan ne hommat hoitaa itsekin ilman ministerien sormmien heristelyä – varsinkin kun päätösvalta on lainkin mukaan tällä hetkellä alueilla.
Pormestarin mukaan pääkaupunkiseudulla alkaa olla nyt lähes koko hallituksen ohjeistama repertuaari käytössä.
Järeämmät keinot puuttua esimerkiksi kaupallisten tilojen toimintaan edellyttäisivät, että tartuntatautilain muutos olisi jo voimassa, Vapaavuori muistutti. Se on taas viivästynyt, ja on vasta tulossa eduskuntaan.
Mutta selvää on, että hallituksen ja pääkaupunkiseudun päättäjien välillä on ollut ja on edelleen kitkaa. Tiedotustilaisuudessa Vapaavuori ei pidä vieläkään valtiovallan ja pääkaupunkiseudun välistä yhteistyötä sujuvana. Sama meno on jatkunut keväästä asti.
– Kyllä tässä parantamisen varaa olisi, Vapaavuori totesi.
– Se ei ole toiminut parhaalla mahdollisella tavalla. Ajoittain on nähty jonkin verran edistystä, mutta tasavallan presidentti on oikeassa siinä, kun hän viisaasti kiinnittää tähän asiaan huomiota.
Myös Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sd.) on ihmetellyt mitä ovat ne toimet, joita ministerit ovat kolmelta suurelta kaupungilta odottaneet.
Lue myös: Pääkaupunkiseudulle tiukat koronarajoitukset – nämä kaikki kaupungin tilat suljetaan
Järeä valmiuslaki palasi rytinällä keskusteluun
Eilen myös poikkeusolot ja valmiuslaki palasivat rytinällä julkiseen keskusteluun.
Pääkaupunkiseudun koronan hoito ja erityisesti kolmen suuren kaupungin asukkaiden käytös ovat avainasemassa, kun hallitus istuu taas huomenna Säätytalolla miettimässä seuraavia liikkeitään.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan valmiuslakia voidaan tarvita, ellei koronapandemiaa saada kuriin alueellisesti.
Presidentti Niinistö puolestaan totesi eilen, että Suomi elää jo poikkeusoloissa koronapandemian vuoksi. Presidentti sanoo olevansa valmis poikkeusolojen julistamiseen, jos hallitus ilmoittaa selkeästi tarpeesta siihen.
Mutta poikkeusolojen julistamiseen yhdessä hallituksen kanssa sekä itse valmiuslakiin on vielä matkaa. Hallituksen on harkittava tarkasti puuttuuko siltä sellaisia keinoja ja lisävaltuuksia, joita ilman ei tulla toimeen koronataistelussa. Valmiuslain kynnys on ja sen pitää olla korkealla ja sille on siis oltava konkreettinen tarve.
Tänään jo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) kehotti pistämään jäitä hattuun valmiuslain soveltamispuheita suoltaville.
Julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen Tampereen yliopistosta muistutti eilen omassa Perustuslakiblogissaan, ettei valmiuslaki ole mikään ihmetyökalu. Siihen pitää turvautua vain äärimmäisessä hädässä ja kun välttämättömyysedellytykset täyttyvät.
Rautiaisen mukaan valmiuslaki ei myöskään mahdollista päätöksenteon keskittämistä valtioneuvostolle, saati sosiaali- ja terveysministeriölle.
– Näin keväällä tehtiin siinä määrin, että astuttiin yli sen missä oikeudellisesti sallitun raja kulkee, Rautiainen täräyttää.
Perustuslakiasiantuntija myös muistuttaa, että valmiuslain varjolla ei voi kävellä kuntien ja aluehallintoviranomaisten yli.
Niinpä hallitus tarvitsee tiiviin yhteyden alueellisiin toimijoihin ja päinvastoin. Toimittiin sitten normaalien lakien tai valmiuslain puitteissa.
Niinpä hallinnollinen varjonyrkkeily, huonot henkilökemiat nurkkaan ja homma haltuun, toivoo helsinkiläinen.
Päättäjien toiminta ja viestintä on taas oltava täsmällistä, jotta koronarajoitukset otetaan vakavasti ja ne myös toimivat kodeissa, kouluissa, ostoskeskuksissa, busseissa, hoitolaitoksissa, kohtaamisissa.
Kenelläkään ei ole varaa moraaliseen ylemmyyteen niistä holtittomista muista.
Se kuuluisa Joku ei pese käsiä, vältä kontakteja tai ota niskalenkkiä koronasta.
Itse pitää sekin hoitaa.