Eeva Lehtimäen kommentti: Joko hallituksen ja pääkaupunkiseudun välillä on koronarauha? Toivottavasti – "Huonot henkilökemiat nurkkaan ja homma haltuun"

Aikataulu voi olla sattumaa tai sitten ei. Napakasti hoidetusta infosta lähti myös viesti hallituksen suuntaan. Että osataan ne hommat hoitaa itsekin ilman ministerien sormmien heristelyä – varsinkin kun päätösvalta on lainkin mukaan tällä hetkellä alueilla. 

Pormestarin mukaan pääkaupunkiseudulla alkaa olla nyt lähes koko hallituksen ohjeistama repertuaari käytössä.

Järeämmät keinot puuttua esimerkiksi kaupallisten tilojen toimintaan edellyttäisivät, että tartuntatautilain muutos olisi jo voimassa, Vapaavuori muistutti. Se on taas viivästynyt, ja on vasta tulossa eduskuntaan. 

Mutta selvää on, että hallituksen ja pääkaupunkiseudun päättäjien välillä on ollut ja on edelleen kitkaa. Tiedotustilaisuudessa Vapaavuori ei pidä vieläkään valtiovallan ja pääkaupunkiseudun välistä yhteistyötä sujuvana. Sama meno on jatkunut keväästä asti. 

– Kyllä tässä parantamisen varaa olisi, Vapaavuori totesi.

– Se ei ole toiminut parhaalla mahdollisella tavalla. Ajoittain on nähty jonkin verran edistystä, mutta tasavallan presidentti on oikeassa siinä, kun hän viisaasti kiinnittää tähän asiaan huomiota.

Myös Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sd.) on ihmetellyt mitä ovat ne toimet, joita ministerit ovat kolmelta suurelta kaupungilta odottaneet.

Lue myös: Pääkaupunkiseudulle tiukat koronarajoitukset – nämä kaikki kaupungin tilat suljetaan

Järeä valmiuslaki palasi rytinällä keskusteluun 

Eilen myös poikkeusolot ja valmiuslaki palasivat rytinällä julkiseen keskusteluun.

Pääkaupunkiseudun koronan hoito ja erityisesti kolmen suuren kaupungin asukkaiden käytös ovat avainasemassa, kun hallitus istuu taas huomenna Säätytalolla miettimässä seuraavia liikkeitään.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan valmiuslakia voidaan tarvita, ellei koronapandemiaa saada kuriin alueellisesti.

Presidentti Niinistö puolestaan totesi eilen, että Suomi elää jo poikkeusoloissa koronapandemian vuoksi. Presidentti sanoo olevansa valmis poikkeusolojen julistamiseen, jos hallitus ilmoittaa selkeästi tarpeesta siihen.

Mutta poikkeusolojen julistamiseen yhdessä hallituksen kanssa sekä itse valmiuslakiin on vielä matkaa. Hallituksen on harkittava tarkasti puuttuuko siltä sellaisia keinoja ja lisävaltuuksia, joita ilman ei tulla toimeen koronataistelussa. Valmiuslain kynnys on ja sen pitää olla korkealla ja sille on siis oltava konkreettinen tarve.

Tänään jo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) kehotti pistämään jäitä hattuun valmiuslain soveltamispuheita suoltaville. 

Julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen Tampereen yliopistosta muistutti eilen omassa Perustuslakiblogissaan, ettei valmiuslaki ole mikään ihmetyökalu. Siihen pitää turvautua vain äärimmäisessä hädässä ja kun välttämättömyysedellytykset täyttyvät.

Rautiaisen mukaan valmiuslaki ei myöskään mahdollista päätöksenteon keskittämistä valtioneuvostolle, saati sosiaali- ja terveysministeriölle.

– Näin keväällä tehtiin siinä määrin, että astuttiin yli sen missä oikeudellisesti sallitun raja kulkee, Rautiainen täräyttää. 

Perustuslakiasiantuntija myös muistuttaa, että valmiuslain varjolla ei voi kävellä kuntien ja aluehallintoviranomaisten yli.

Niinpä hallitus tarvitsee tiiviin yhteyden alueellisiin toimijoihin ja päinvastoin. Toimittiin sitten normaalien lakien tai valmiuslain puitteissa.

Niinpä hallinnollinen varjonyrkkeily, huonot henkilökemiat nurkkaan ja homma haltuun, toivoo helsinkiläinen.

Päättäjien toiminta ja viestintä on taas oltava täsmällistä, jotta koronarajoitukset otetaan vakavasti ja ne myös toimivat kodeissa, kouluissa, ostoskeskuksissa, busseissa, hoitolaitoksissa, kohtaamisissa.

Kenelläkään ei ole varaa moraaliseen ylemmyyteen niistä holtittomista muista.

Se kuuluisa Joku ei pese käsiä, vältä kontakteja tai ota niskalenkkiä koronasta.

Itse pitää sekin hoitaa.