Eero Laesterän laskelmien takia kyläkouluja lakkautetaan ja kuntia pakkoliitetään – välillä yleisöltä kerätään pesäpallomailoja pois: "Draamaa alkaa tulla, kun eurot loppuvat"

– Kunpa nekin, jotka sanovat miettivänsä järjellä ja sanovat, että kaikki keinot ovat käytettävissä, olisivat oikeasti sitä mieltä, kun tullaan lähelle heidän omia etupiiriään ja intressejään. Jos oikeasti ajateltaisiin vain järjellä, olisi tämä homma paljon helpompaa.

– Konsultti on konsultti, ei se nimeä vaihtamalla miksikään muutu, Eero Laesterä sanoo.

– Ei ole helppo perustella päätöksentekijöille miksi kannattaisi alkaa suunnitella naapurikunnan kanssa yhteistä elämää. Nämä ovat äärimmäisen tunnepitoisia asioita, ja pelkästään tunteiden hallitseminen on vaikeaa.

Kuntaliitosten ohella kyläkoulujen lakkauttaminen on yksi yhteisöä ravistelevista toimenpiteistä.

– Kolme kertaa olen ollut tilaisuudessa, jossa on kerätty pesäpallomailoja pois ennen tilaisuuden alkua. Ja yhden kerran poliisit paikalla katsomassa, että päästään kunnanjohtajan kanssa pois paikalta.

Laesterän mukaan pahasti tulehtuneisiin tilanteisiin auttaa vain kaksi asiaa: asioista puhuminen ja aika.

Lue myös: Uusia kriisikuntamenettelyjä ei aloiteta koronan vuoksi – jopa 20 kuntaa saattaa saada parin vuoden lykkäyksen 

Karkkilan kriisikunta opasti sopeuttamiseen

Eero Laesterän kiinnostus kuntatalouteen syntyi 1980-luvulla Tampereen yliopistossa. Lopputyönsä hän teki kunnallistalouden tunnusluvuista. Parikymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 2010 hän väitteli Tampereen yliopistosta tohtoriksi otsikolla Finanssiriskit Suomen kunnissa.

Heti työuransa alussa 1990-luvun alussa Laesterä pääsi toden teolla testaamaan, miten talouden oikaisemisopit toimivat käytännössä. Hänet pyydettiin apuun talouskriisiin ajautuneen Karkkilan kaupungin nostamiseksi takaisin raiteilleen.

– Karkkila oli ensimmäinen sodan jälkeinen kriisikunta, ja siitä tuli ensimmäinen iso juttuni.

– Osasin käyttää tietokonetta, ja olin myös yksi ensimmäisistä excelin osaajista Suomessa. Niistä taidoista oli apua, kun teimme Karkkilalle selviytymissuunnitelman.

Sen jälkeen Laesterä on tehnyt kunnille kymmeniä samantyyppisiä sopeuttamissuunnitelmia. 

Suunnitelmien pohjana hän käyttää painelaskelmaa, jossa arvioidaan, mihin suuntaan talous menisi ilman toimia ja mihin, jos tiettyihin toimiin ryhdytään.

Yleensä sopeuttavia keinoja on löytynyt, mutta tänä vuonna eteen on tullut ensimmäinen kunta, jossa kaikki keinot oli jo käytetty.

– Tuli ensimmäinen hylsy ikinä. Menimme kuntaan, jossa ei enää ollut mitään sopeutettavaa. Heille ei jäänyt muuta keinoa kuin nostaa veroprosenttia, Laesterä sanoo.

Harvoin silitellään myötäkarvaan

Haastatteluhetkellä Laesterää vaivaa hänestä muutama viikko sitten julkaistu juttu, jossa hänen työnsä on nostettu tikunnokkaan. Ylen MOT-ohjelmassa tuotiin esille, että Suomessa yksi ja sama mies tekee suurimman osan kuntien sopeuttamissuunnitelmista ja aina samalla kaavalla. Jutussa kysyttiin myös, onko kunnille ollut oikeasti hyötyä toimenpiteistä.

Laesterä myöntää olevansa tiimeineen useimmiten juuri se taho, jota kunnat pyytävät apuun talousvaikeuksissa, mutta sanoo alalla olevan kilpailuakin.

– Kyllä kilpailua on. Tilintarkastusyhtiöt ja muut konsulttitoimistot tekevät vastaavaa työtä.

Toisaalta harvalla on yhtä pitkää ja vankkaa kokemusta kuin Laesterällä tiimeineen.

– Meidän porukkamme on tehnyt näitä töitä niin paljon, että saamme kyllä töitä.

Sopeuttamispakettien samanlaisuutta Laesterä puolustaa kuntien tavalla toimia.

– Kuntien pakolliset ja lakisääteiset tehtävät ovat aika samanlaisia – vaikea sinne on keksiä mitään muuta. Kuntien pakollisia palveluja säädetään lailla.

Hän sanoo saaneensa ohjelmasta yli sata palautetta.

– Paras palaute, jonka sain, oli 37 kuntajohtajan allekirjoittama spontaani adressi kuntalehti.fi-sivuilla. Se liikutti.

Huonojen uutisten kertominen jatkuu silti

Vaikka talousasiantuntijan päivät ovat pitkiä, palaute on pääosin negatiivissävytteistä ja välillä ilmassa on suorastaan väkivallan uhkaa, ei Laesterä aio lopettaa työtään huonojen uutisten kertojana.

– En ole edes miettinyt muita vaihtoehtoja.

Hän ei myöskään luovu konsultti-tittelistä, vaikka se jo sanana saa monen karvat pystyyn.

– Usein konsultit vaihtavat tittelinsä asiantuntijaksi. Se vähän pehmentää.

Konsulttia mukavammalta kuulostaa myös Laesterän akateeminen arvonimi: tohtori.

– Tohtorina on helppo olla vähän aikaa, mutta ei sekään turvaa tuo. Konsultti on konsultti, ei se nimeä vaihtamalla miksikään muutu.

Lue myös: Tulot lähtevät, velat jäävät: Suuret kaupungit tyrmäävät soten rahoitusmallin epäreiluna – "Menetämme todella paljon rahaa"