Edessä on niin kovat vuodet, että ensi vuoden kuntavaaleihin saattaa olla vaikea löytää ehdokkaita, kirjoittaa toimittaja Keimo Lehtiniemi.
Sote saatiin maaliin, toki ontuen, mutta sinne se kuitenkin tupsahti. Monilla kuntapäättäjillä ja varsinkin veronmaksajilla oli käsitys, että nyt se helpotti. Kuntien veroprosentitkin putosivat dramaattisesti alle puoleen entisestä.
Se oli päiväuni, kangastus. Väärä käsitys vielä paisui, kun kunnat tekivät viime vuonna erittäin hyviä tuloksia. Osa kymmenien miljoonien eurojen ylijäämiä. Ne olivat verohäntiä, jotka olivat edellisiltä vuosilta saamatta olleita kunta- ja yhteisöveroja.
Muutama kuntajohtaja sanoo, että 2023 taisikin olla sitten oman virkauran viimeinen ylijäämä. Niin, että seuraava odotellessa saattaa vilahtaa ainakin tämä 2020-luku.
Lue myös: Kunnat: Talousnäkymät muuttuvat huonoiksi tai erittäin huonoksi – "Se oli kipein asia"
Toki pitää heti muistuttaa, että Suomessa lienee ainakin parikymmentä kuntaa, joissa ei ole minkäänlaisia talouspaineita, saati sopeutustarvetta. Mutta parilla sadalla muulla juustohöyläkin on kovin köykäinen työkalu.
Kuntaliittokaan ei halua arvioida kuinka suuri kuntien sopeutustarve nyt on. Koko kuntakakku on noin 22 miljardia euroa. Jos vain prosentti pitäisi säästää, se olisi jo 220 miljoonaa.
Mutta prosentilla ei moni tästä savotasta selviä, joten lasketaan varovasti 2,5 prosentilla. Hups, helmitaulu näyttää jo 550 miljoonaa, yli puoli miljardia. Laskuharjoitusta voi tuosta jatkaa, kun tietää oman kunnan säästötarpeet.
