Eduskunnan lisärakennus valmistui

Eduskunnan uusi lisärakennus on valmis. Pääurakoitsija luovutti talon eduskunnalle eilen, ja muutto uusiin tiloihin alkoi saman tien. Lisärakennuksen vihkiäisiä vietetään syyskuussa.

Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Pekka Helin työryhmineen. Suunnittelija valittiin kansainvälisen arkkitehtikilpailun avulla.

Yksitoistakerroksisessa talossa on liki 300 työhuonetta, valiokunta- ja kokoushuoneita sekä kansalaisille avoin tiedotus- ja kahvilatila. Puhemies Paavo Lipposen mukaan eduskunta on tyytyväinen uuteen taloonsa.

- Tämä on suomalaisen arkkitehtuurin uusi suuri saavutus, Lipponen kehui esitellessään taloa toimittajille tänään.

Omat huoneet edustajalle ja avustajalle

Lisärakennuksen ansiosta kansanedustajat ja heidän avustajansa saavat omat työhuoneet. Tähän tarkoitukseen on varattu neljä kerrosta uudesta talosta. Eduskuntaryhmät saavat itse päättää, ketkä huoneisiin muuttavat.

- Lisärakennukseen muuttaa sekä edustajia että avustajia, kun minun mielestäni olisi pitänyt olla selvä jako. Tässä nähdään puhemiehen vallan rajat, Lipponen veisteli.

Hierarkkisuutta ei voi nähdä myöskään työhuoneiden koossa. Avustajat saavat yhtä suuret huoneet kuin pomonsakin. Lisärakennuksessa on tilat myös suurelle valiokunnalle ja ulkoasiainvaliokunnalle.

Kansalaisia ja heidän edustajiaan koetetaan saada lähemmäksi toisiaan katutasossa olevan avoimen infotilan avulla. Syysistuntokauden alussa avattavassa tilassa voi käydä kahvilla tai hakea tietoa. Edustajat voivat myös kutsua vierasryhmiä tilaan.

Suomalaista puuta ja kiveä

Uuden talon suunnittelutyötä vetäneen arkkitehdin Pekka Helinin mukaan lisärakennuksen suunnittelu oli tavattoman vaativaa. Rakennuksen ympäristössä on runsaasti hyvin erilaisia ja eri-ikäisiä taloja Kiasmasta eduskuntataloon ja Lasipalatsiin.

- Lisärakennus tavallaan kokoaa yhteen ympäristön taloja. Se myös lähentää Helsingin ydinkeskustaa Etu-Töölöön, Helin sanoi esittelytilaisuudessa.

Lisärakennuksen verhoilussa on käytetty suomalaisia materiaaleja. Kun eduskuntataloa verhoiltiin 1930-luvulla, herätti brasilialaisen jakarandan käyttäminen istuntosalin kalusteissa kritiikkiä. Nyt onkin suosittu Suomessa kasvavia puulajeja, kuten koivua, tervaleppää ja saarnia. Myös talon tontilta kaadettua mustapoppelia on käytetty. Rakennuksen lattioihin on käytetty eri puolilta Suomea tulevia graniittilajeja.

Edustussauna jäi puuttumaan

Lisärakennus yhdistyy eduskuntataloon maanalaisen käytävän kautta. Edustajien käyttöön tulevaa huonetta esitellyt kansanedustaja Jere Lahti on laskenut, että istuntosaliin kävelee kymmenessä minuutissa. Lahti avustajineen muuttaa kesällä lisärakennukseen.

- Moni vanha edustaja ei halunnut muuttaa tänne. Heillä on vahva tunneside vanhaan taloon. Sieltä ehtii myös nopeammin istuntosaliin, Lahti pohdiskeli.

Lisärakennus on täydessä käytössä syyskuussa syysistuntokauden alkaessa. Talon rakentaminen pysyi budjetissa, joka oli ilman arvonlisäveroa laskettuna reilut 42 miljoonaa euroa. Tämän päälle hankittiin kalusteita noin neljällä miljoonalla eurolla.

- Puhemiehen edustussauna jäi talosta puuttumaan, virnisteli puhemies Lipponen.

(MTV3-STT)

(Seitsemän uutiset 15.06.2004)