Eduskunnan budjettikeskustelussa kiistaa jakopolitiikasta

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö kävi totuttuun tapaan sananvaihtoa suurimpia lisäyksiä esittäneen opposition kanssa. Myös hallituspuolueiden riveissä on ollut paljon budjettia koskevia toiveita, jotka liittyvät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien tukemiseen. Niinistön mukaan budjettiin valtiovarainvaliokunnassa tehdyn runsaan 600 miljoonan markan menolisäyksen ohella on puheissa kaivattu uutta rahaa lähes kaikkiin pääluokkiin. Hän varoitteli, että menojen määrä alkaa olla viisi miljardia markkaa suurempi kuin kuluvan vuoden budjetissa. Tällaisella tiellä ei Niinistön mukaan voi jatkaa.

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa arvosteltiin muiden hallituspuolueiden valmiutta kasvattaa menokehyksiä hallitsemattomasti. Keskustaoppositio ihmetteli, olisiko muutaman miljardin markan käyttäminen vuosittain heikompien hyväksi tuomittua jakopolitiikkaa. Sosiaalidemokraatit pitivät puolestaan ensi vuoden tuloarvioita liian pieninä. Ryhmän mielestä kaavamainen lama-ajan politiikka on muutettava oikeudenmukaisten korjausten tekemiseksi.

Uudistusvarasta eri näkemyksiä

Kokoomuksen ryhmäpuhuja Irja Tulonen sanoi ryhmänsä joutuneen tänäkin syksynä huomaamaan, miten yksin se on ollut vastustaessaan lyhytnäköistä menojen kasvattamista. Tulosen mielestä SDP:n suunnalta väläyteltyyn jakopoliitiikkaan ei ole paluuta. Hän sanoi kokoomuksen seuranneen huolestuneena keskustelua, jonka mukaan yllättävän suuriksi kasvaneet verotulot oikeuttaisivat paisuttamaan vastuuttomasti budjetin menokehyksiä. SDP:n Kari Rajamäki uskoi eduskunnalla olevan mahdollisuus vahvistaa budjettivaltaansa ja ottaa myös tulo- ja verokertymää arvioiva ote. Hän ei pitänyt realistisena oletusta, jonka mukaan ensi vuoden tulokertymä jäisi kuluvan vuoden tasoa alhaisemmaksi. Rajamäen mielestä ylimmän valtioelimen valtaa on käytettävä oikeudenmukaisten korjausten tekemiseen. Valtiovarainvaliokunnassa hallitusryhmät ovat tehneet hänen mukaansa talousarvioon kokonaisuuteen verrattuna pieniä, mutta selkeästi suuntaa näyttäviä muutoksia.

Niinistö ei tähtää ennätyksien kirjaan

SDP:n Mikko Elo kysyi Niinistöltä, pyrkiikö tämä ennätysten kirjaan kaikkein kireintä talouspolitiikkaa noudattavana valtiovarainministerinä. Niinistö kiisti epäilyn ja esitti perusteluksi oman vaatimattomuutensa. Niinistön kanssa otti tiukasti yhteen keskustan ryhmänjohtaja Mauri Pekkarinen. Hän torjui jakopolitiikkaan liittyviä epäilyttäviä leimoja, joita "hallitusta liehittelevä julkisuus" yrittää lyödä eriarvoistumisesta huolta kantaviin poliitikkoihin. Hän vetosi piispoihin, pappeihin ja tutkijoihin, jotka ovat nostaneet esille köyhyyden ja kansan kahtiajaon menestyjiin ja häviäjiin. Pekkarisen mielestä vasemmistokaan ei halua tunnustaa, että Lipposen-Niinistön politiikka on pitänyt huolta vain "veturista ja ensimmäisistä vaunuista Suomi-junassa".

Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Maria Kaisa Aula (kesk.) laski, että valtiolla on miljardiluokan määrärahatarpeita, kun lasketaan yhteen yliopistojen, liikenteen perusinvestointien sekä terveyden- ja vanhustenhuollon lähivuosien vajeet. Vasemmistoliitto vaati budjettikeskustelussa, että pieniä päivärahoja saavien aseman parantamisesta sovitaan maaliskuun alun kehysriihessä. Köyhyyden poistamista ei Jorma Vokkolaisen (vas.) mukaan voi jättää tapeltavaksi kehyksien ulkopuolisena kysymyksenä. Vihreiden Ulla Anttila esitti yliopistojen rahoitustilanteen arvioimista ennen ensi vuoden budjettiriihtä. RKP:n Ola Rosendahl puolusti budjettiin tehtyjä pieniä korjauksia ja kristillisten
(STT)