Suomen Nato-prosessi etenee, ja ensi viikolla on luvassa isoja linjauksia. MTV:n Uutisaamun haastatteleman Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentin mukaan vaihtoehdot Natolle katosivat kummallisesti julkisesta keskustelusta Ukrainan sodan alettua.
– Historian opetuksesta ei ole Suomessa puhuttu kauhean paljon, ollaan oltu 80 vuotta puolueeton ja sotilasliittoihin kuulumaton maa, ja oltu käytännössä koko ajan ystävällismielisen, mutta epäluotettavan Neuvostoliiton ja Venäjän kauppakumppani. Suomea paremmin ei ole Venäjän naapurina pärjännyt koskaan kukaan, ja Venäjä jää naapuriksi Nato-jäsenyyden myötäkin, dosentti Ari Helo muistuttaa.
Helo toivoo, että Suomen Nato-hakemukseen kirjataan erityismainintana, että Suomin ei salli alueeltaan hyökkäystä minnekään.
Helo pitää Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä turvallisuuspoliittisesti vallankumouksellisena eikä turvallisuutta vahvistavana, kuten on yleisesti arvioitu.
– Kannatan lämpimästi EU:n pakotepolitiikkaa Venäjälle, EU on toiminut tähän asti oikein viisaasti, on pyritty ehkäisemään sodan eskaloituminen muualle Eurooppaan. Mutta minun on vaikea nähdä tässä mitään erityistä uhkaa Venäjän hyökkäyksestä Suomeen. Ei sellaisesta ole ollut mitään merkkejä, ja Nato-jäsenyys muuttaa sen mahdollisesti huonommaksi.
"Sama olettamus kuin oli Ukrainalla – emme voi luottaa, että Putin olisi kiltti"
Kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E.J. Penttilä pitää tärkeänä, että Nato-keskustelussa nousevat esiin eri näkökulmat, mutta hän on täysin eri mieltä Helon kanssa.
