Suomen Nato-prosessi etenee, ja ensi viikolla on luvassa isoja linjauksia. MTV:n Uutisaamun haastatteleman Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentin mukaan vaihtoehdot Natolle katosivat kummallisesti julkisesta keskustelusta Ukrainan sodan alettua.
– Historian opetuksesta ei ole Suomessa puhuttu kauhean paljon, ollaan oltu 80 vuotta puolueeton ja sotilasliittoihin kuulumaton maa, ja oltu käytännössä koko ajan ystävällismielisen, mutta epäluotettavan Neuvostoliiton ja Venäjän kauppakumppani. Suomea paremmin ei ole Venäjän naapurina pärjännyt koskaan kukaan, ja Venäjä jää naapuriksi Nato-jäsenyyden myötäkin, dosentti Ari Helo muistuttaa.
Helo toivoo, että Suomen Nato-hakemukseen kirjataan erityismainintana, että Suomin ei salli alueeltaan hyökkäystä minnekään.
Helo pitää Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä turvallisuuspoliittisesti vallankumouksellisena eikä turvallisuutta vahvistavana, kuten on yleisesti arvioitu.
– Kannatan lämpimästi EU:n pakotepolitiikkaa Venäjälle, EU on toiminut tähän asti oikein viisaasti, on pyritty ehkäisemään sodan eskaloituminen muualle Eurooppaan. Mutta minun on vaikea nähdä tässä mitään erityistä uhkaa Venäjän hyökkäyksestä Suomeen. Ei sellaisesta ole ollut mitään merkkejä, ja Nato-jäsenyys muuttaa sen mahdollisesti huonommaksi.
"Sama olettamus kuin oli Ukrainalla – emme voi luottaa, että Putin olisi kiltti"
Kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E.J. Penttilä pitää tärkeänä, että Nato-keskustelussa nousevat esiin eri näkökulmat, mutta hän on täysin eri mieltä Helon kanssa.
– Nato on tässä tilanteessa nimenomaan turvantuoja, se nostaa kynnystä tehdä mitään Suomea tai Ruotsia kohtaan. Emme voi luottaa siihen, että Putin olisi kiltti.
Helon olettamus on sama kuin Ukrainan olettamus oli pitkään. Venäjän varaan ei voi laskea, Penttilä muistuttaa.
Penttilän mukaan Suomen ulkopolitiikan tavoitteet eivät muutu Naton jäsenenä. Tuolloin Suomi pääsisi mukaan rakentamaan uutta turvallisuusrakennetta Eurooppaan puolustusliiton sisällä, ja tuolloin Suomi voi toimillaan muuttaa koko Natoa.
– Mutta massamurhaaja-diktaattorin kanssa ei voi lähteä uutta eurooppalaista turvajärjestelmää, siihen tarvitaan uusi aikakausi. Nyt pitää nostaa Suomen turvallisuutta, ja se tapahtuu Naton kautta.
Yhdysvallat voi vielä hämmentää
Suomen Nato-jäsenyyden kompastuskivenä eivät Penttilän mukaan ole Unkarin kaltaiset pienet eurooppalaiset vastarannan kiisket, vaan Yhdysvallat ja maan sisäiset muutokset marraskuun välivaaleissa. Mutta nyt tilanne näyttää hyvältä.
– Jopa vasemman laidan kulkija Bernie Sanders ei ole asettautunut poikkiteloin. Oikealla on perinteisiä Amerikka ensin -ajattelijoita.
Penttilä muistuttaa, että yhdysvaltalaisissa ajatuspajoissa on noussut esiin Helon kaltaisia ajatuksia siitä, ettei Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys olisi hyvä idea.
– Mielestäni ne näkemykset perustuvat väärinymmärryksiin Suomen syistä hakea jäsenyyttä, Mutta ei tämä ole vielä kirkossa kuulutettu, vaikka ollaan kohta 6–0-johdossa.
Penttilä odottaa Nato-prosessin suhteen ensi viikolta etenkin toukokuun 12. päivää, jolloin tasavallan presidentti Sauli Niinistö julkistaa kantansa Natoon.
– Se on voitonpäivän jälkeen. On hyvä, ettei haluta provosoida Venäjää ennen voitonpäivän juhlintaa, Penttilä muistuttaa.
Katso koko keskustelu aiheesta tästä!
10:08
