Danske Bank: Stressitestillä saadaan kaikki samalle viivalle

Danske Bankin toimitusjohtaja Risto Tornivaara pitääkin suomalaispankkien tulosta hyvänä.

– Tulokset olivat kaikilla suomalaispankeilla hyvät. Pärjättiin eurooppalaisessa vertailussa hyvin, mikä on hyvä asia talouden kannalta, koska suomalaispankit pystyvät vähän huonommassakin taloustilanteessa vielä olemaan talouden moottoreina ja tarjoamaan luototusta suomalaisille asiakkaille - oli sitten kyse kotitalouksista tai yrityksistä, Tornivaara summaa.

Suomessa riskit piilevät tällä hetkellä taloustilanteessa. Pankkien kunto on kuitenkin lohdullinen, vaikka Suomen talouskasvu jatkaisi nollalinjalla, linjaa Tornivaara. 

–  Nyt ollaan tällaisessa nollaympäristössä ja tässähän oli se skenaario, että bruttokansantuote tippuisi yli neljä prosenttia seuraavan kolmen vuoden aikana. Vaikka niin tapahtuisi, niin silti pankit olisivat hyvässä kunnossa. 

– Toisaalta tämä nykyinen alhainen korkotaso auttaa kaikkia velallisia ja nyt jos katsoo ennusteita ja odotuksia niin ei tässä niin ei kukaan odota että korkotaso tässä lähtisi tässä nousemaan. 

Tornivaaran mukaan talous olisi silti hyvä saada nousuun.

–  Meidän pitää saada talous nousuun ja siinä mielessä sitä kautta se pankeille viime kädessä realisoituu. Tällä hetkellä pankeilla ei ole riskejä taloustilanteessa, eikä myöskään vielä silloin, vaikka talous jonkin verran notkahtaisikin, pystymme kyllä huolehtimaan omasta pankkisektorista, tavoitteista ja tekemisestä.

Kaikki samalle viivalle

Stressitestissä OP-Pohjolan ydinvakavaraisuus heikon talouskehityksen mallissa on 12,0, Nordealla 10,4 ja Danske Bankilla 13,4 prosenttia. Niin sanotussa stressitestissä arvioitiin pankkien vakavaraisuuden kehittymistä kahdessa talousskenaariossa vuoden 2016 loppuun asti. 25 pankkia reputti testin. 

Nordean maajohtaja Ari Kaperi uskoo markkinoiden olevan tyytyväinen pankkien tarvitseman lisäpääoman määrään.  

–EU-tasolla lisäpääomien tarve on suhteellisen pieni, noin 10 miljardia euroa. Lisäpääoma hoituu suhteellisen helposti markkinoilta, Kaperi arvioi.  

Tornivaara pitää testiä hyvänä sen takia, että se mittasi kaikkia eurooppalaispankkeja.

– Jos ajatellaan tätä eurooppalaisittain, niin oli hyvä, että kaikki pankit yhteismitattiin. Nyt kun olemme siirtymässä tähän yhteiseen pankkien kriisinhallintamekanismiin, niin kaikki pankit ovat samalla viivalla lähdössä siihen. Ne pankit, jotka ovat vaikeuksissa, niin ne sitten joutuvat hoitamaan omat ongelmansa kuntoon ennen kuin uusi järjestelmä lähtee päälle. Tavallaan suomalaiset veronmaksajat eivät joudu tässä olemaan mukana sitten tässä pankkijärjestelmän tulevissa ongelmissa jos niitä tulee. Kaikki pankit yritetään saada samalle viivalle, miettii Tornivaara.