CP-vammainen Janna kärsii rajusta syrjinnästä: "Asioita kysellään avustajiltani"

Vammaisten syrjintä tavallisessa arjessa on asiantuntijoiden mukaan yksi Suomen suurimmista ihmisoikeusongelmista.

Harva ilmoittaa kohtaamastaan syrjinnästä, kertoo yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä.  

Julkisoikeuden apulaisprofessorin Pauli Rautiaisen mukaan syrjintää voi kohdata jo vähäisen vammaisuuden vuoksi. Ongelma koskee myös kasvavaa vanhusväestöä.

Jokapäiväinen ongelma  

Tamperelainen Janna Maula kohtaa syrjintää lähes aina kaupungilla liikkuessaan. Sähköpyörätuolia käyttävällä Maulalla on cp-vamma. Suosikkikahvila pitää valita sen mukaan, minne pääsee. Elämää rajoittavat myös invataksin aikataulut ja sallitut matkamäärät. Bussin kyytiin ei sähköpyörätuolilla Teiskon maaseutupysäkiltä pääse.  

– Keskustan ainoaan kangaskauppaan en päässyt, koska ei ollut hissiä. Pankissa ja kaupoissa asioistani kysellään avustajilta eikä minulta. Esimerkkejä on lukemattomia. Olen niin tottunut asiaan, etten huomaa sitä, Maula kertoo.

Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessorin Pauli Rautiaisen mukaan vammaiset eivät tunnista syrjintää, koska heille syrjintä on niin jokapäiväistä. Pyörätuolilla kulkevalle syrjintä tarkoittaa esimerkiksi luiskan tai inva-wc:n puuttumista, kuulovammaiselle kaikuvaa, hälisevää tilaa ja näkövammaiselle hämärää valaistusta kaupassa.  

"Oikeusjuttuja nostettava useammin"  

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä kertoo, että vain pieni osa vammaisista ilmoittaa arjen syrjintätapauksista. Yhdenvertaisuusvaltuutetun selvityksen alustavien tulosten mukaan yli puolet vammaisista ei tiedä, että arjen syrjinnästä voi valittaa.  

Yhdenvertaisuuslaki on tärkein laki vammaisten oikeuksien toteuttamisessa. Sen mukaan erityisesti viranomaisten täytyy edistää esteettömyyttä. Myös yksityiset toimijat, kuten ravintolat ovat yhdenvertaisuuslain mukaan velvollisia muuttamaan ympäristöään vammaisille sopivaksi. Laintulkinta syntyy oikeustapauksien kautta, mutta oikeusjuttuja ei useimmiten nosteta.  

– Kannustaisin viemään näitä tapauksia eteenpäin. Hyvin räikeistä jutuista saa lukea lehdistä, mutta niistä ei tehdä oikeustapauksia, apulaisprofessori Rautiainen sanoo.  

Lue myös:

    Uusimmat