Tutkijat ovat löytäneet eksoplaneetan, jonka olemassaolo ja alkuperä hämmentävät tiedemiehiä kattavien tutkimusten jälkeenkin. Aiheesta uutisoi yhdysvaltalaismedia CNN.
Kaasuplaneetta 8 UMi b tunnetaan nimellä Halla, ja sen löysivät alun perin korealaiset astronomit vuonna 2015. Jupiterin kaltainen planeetta sijaitsee 520 valovuoden päässä Maasta aurinkokuntamme ulkopuolella.
Astronomit uskovat Hallan selviytyneen jollakin tavalla isäntätähtensä rajusta mullistuksesta, jonka olisi nykytiedon valossa pitänyt tuhota läheiset planeetat. Löydöksiä yksityiskohtaisemmin esittelevä tutkimus julkaistiin keskiviikkona kansainvälisessä ja vertaisarvioidussa Nature-julkaisussa.
Halla kiertää omaa Aurinkoamme suurempaa Baekdu-tähteä, joka sijaitsee Pienen karhun tähdistössä. Niiden välimatka on noin puolet lyhyempi kuin Maan etäisyys Auringosta: vajaat 69 miljoonaa kilometriä.
Lue myös: Tutkijat havainneet outoa, selittämätöntä ääntä korkealla Maan ilmakehässä: "Lähde täysin tuntematon"
Havainnot Baekdusta tehtiin käyttämällä Nasan TESS-avaruusteleskooppia. Tutkijat havaitsivat, että tähden energianlähteenä toimii sen ytimessä oleva helium, koska se vaikuttaa jo käyttäneen vetynsä. Tämä puolestaan viittaa siihen, että tähti on kerran laajentunut punaiseksi jättiläiseksi.
– Tähden nielaisulla on normaalisti katastrofaaliset seuraukset lähellä kiertäville planeetoille. Kun ymmärsimme, että Halla oli onnistunut selviytymään jättiläistähden välittömässä läheisyydessä, se oli täydellinen yllätys, tutkimukseen osallistunut tohtori Dan Huber Sydneyn yliopistosta sanoi lausunnossa CNN:n mukaan.
Lue myös: Tähtitieteilijät pääsivät ensimmäistä kertaa näkemään maapallon lopullisen kohtalon: Tuho tulee nopeasti, kun elämän ylläpitäjästä tulee tappaja
Voisiko punaisen jättiläisen imusta selvitä?
Linnunradan Auringon odotetaan saavuttavan elinkaarensa lopun viiden miljardin vuoden päästä, jolloin se laajentuu sata kertaa nykyistä kokoaan suuremmaksi ja todennäköisesti nielaisee sisäänsä Maan hävittäen sen ja muut aurinkokuntamme planeetat.
Vaikka omassa aurinkokunnassamme on vain yksi tähti, monet tähdet ympäri universumin ovat kaksoistähtiä. Yhä tutkitaan, miten planeetat näissä kaksoistähtijärjestelmissä muodostuvat ja mikä on niiden kohtalo.
Tutkijat tekivät Hallan osalta jatkotutkimuksia vuosina 2021 ja 2022 käyttäen Havaijilla sijaitsevia Keck-teleskooppia sekä Kanada–Ranska–Havaiji-teleskooppia. Nämä ratkaisevan tärkeät lisätutkimukset paljastivat planeetan lähes pyöreän kiertoradan pysyneen vakaana yli vuosikymmenen. Kysymys siitä, miten planeetta on selvinnyt, on edelleen auki.
Lue myös: IPCC: Mahdollisuus taata elinkelpoinen ja kestävä tulevaisuus kaikille on umpeutumassa
– Me vain emme usko, että Halla olisi voinut selvitä punaisen jättiläistähden imusta, CNN kertoo Huberin sanoneen.
Tiedemiehet uskovat, että kaasujätit, kuten Jupiter, saavat alkunsa kiertämällä isäntätähteä ensin kauempaa ennen kuin ne siirtyvät lähemmäksi. Tämä ei kuitenkaan välttämättä koske Hallaa.
Tutkijoiden mukaan on myös täysin mahdollista, että Halla ei ole alun perinkään koskaan kohdannut mitään vaaraa.
Tutkimuksessa mukana ollut astronomi, professori Tim Bedding Sydneyn yliopistosta pohti CNN:n mukaan lausunnossa, että todennäköisemmin Baekdun järjestelmä koostui alun perin kahdesta tähdestä, joiden yhteensulautuminen olisi voinut estää laajentumisen mittoihin, jotka olisivat mahdollistaneet planeetan nielaisemisen. Tällaisessa skenaariossa tähdet olisivat tutkijoiden mukaan ruokkineet toisiaan.
Toinen mahdollisuus on, että Halla on verrattain nuori planeetta, joka on peräisin katastrofaalisesta tähtien yhteentörmäyksestä syntyneestä kaasupilvestä.