Cheerleading kipusi suomalaistyttöjen lempiharrastusten joukkoon – suosio kasvaa jälleen koronanotkahduksen jälkeen

Akrobaattisen kilpaurheilulajin cheerleadingin suosio on noussut Suomessa merkittävästi 2000-luvulla. Lajia harrastaa jo noin 13 000 suomalaista.

Harrastajien määrä alkoi nousta vuosituhannen vaihteen jälkeen, ja kasvu voimistui 2010-luvulla. Koronapandemian aikana noin 3 000 harrastajaa jätti lajin, mutta nyt lajin suosio kasvaa jälleen, kertoo Suomen Cheerleadingliiton viestintä- ja markkinointikoordinaattori Wilma Sirkka.

– Cheerleadingin suosionnousua selittää moni asia. Laji on tullut suomalaisille tutummaksi, harrastusmahdollisuudet ovat laajentuneet ympäri Suomen ja on tullut monipuolisesti ryhmiä kaikenikäisille ja -tasoisille harrastajille. Myös Suomen huikea kilpaurheilumenestys lajissa on varmasti vaikuttanut lajin tunnettuuteen suuren medianäkyvyyden kautta, Sirkka sanoo.

Laji näkyy voimakkaasti sosiaalisessa mediassa, mikä on Sirkan mukaan osaltaan voinut lisätä sen kiinnostavuutta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan cheerleading on Suomessa 12–18-vuotiaiden tyttöjen neljänneksi suosituin ja alle 12-vuotiaiden tyttöjen 15. suosituin liikuntaharrastus. 19–34-vuotiaiden naisten osalta laji on sijalla 14.

Cheerleading on yhteisöllinen kilpaurheilulaji, jossa yhdistyvät akrobatia, nostot, pyramidit ja heitot. Cheerleading jakautuu kahteen alalajiin, cheerleadingiin ja cheertanssiin.

Kolmevuotiaista kuusikymppisiin

Cheerleadingia harrastavien ikähaarukka on Sirkan mukaan laajentunut merkittävästi harrastuksen suosion kasvun myötä. Esimerkiksi yli 30-vuotiaiden ryhmiä on selvästi aiempaa enemmän, ja vanhimmat harrastajat ovat noin 60-vuotiaita.

Noin 80 prosenttia harrastajista on silti alaikäisiä. Harrastajissa korostuvat tytöt ja naiset.

– Poikien ja miesten osuus on valitettavasti edelleen vasta kahdessa prosentissa, mutta yritämme kovasti kasvattaa lukua, Sirkka toteaa.

Cheerleadingin tyypillinen aloitusikä on ostettujen lisenssien perusteella 9–12 vuotta. Kuitenkin jopa 3–4-vuotiaille löytyy omia ryhmiä.

Harrastuksen aloittamiseen ei Sirkan mukaan liity minkäänlaisia vaatimuksia.

– Meillä on tosi osaavat valmentajat, ja etenemme iän ja taitotason huomioiden. Aloittelijat lähtevät ihan perusjutuista liikkeelle, ja pienimmät lähestyvät cheerleadingin lajitaitoja leikinomaisesti.

Cheerleadingliitto saa vuosittain raportit vakuutusyhtiöiltä, ja näiden raporttien perusteella tapaturmat eivät ole cheerleadingissa sen yleisempiä kuin muissakaan lajeissa, Sirkka sanoo. Tyypillisimpiä vahinkoja ovat erilaiset nyrjähdykset ja venähdykset etenkin ranteissa, nilkoissa ja polvissa.

400-500 euron vuosimaksuista ylöspäin

Sirkan mukaan laji on laajentunut suurten kaupunkien lisäksi myös moniin pienempiin kuntiin, ja liitolla on jo 57 jäsenseuraa ympäri Suomen.

– Monesta kunnasta on oltu meihin yhteydessä niin, että hei, ihmiset vaativat tälle alueelle cheerleadingtoimintaa, kuinka pääsemme mukaan, Sirkka naurahtaa.

Cheerleading maksaa tavalliselle harrastajalle noin 400–500 euroa vuodessa. SM-tasolla kilpailevan urheilijan vuosimaksut ovat arviolta 1 500–2 000 euroa vuodessa. Mikäli joukkue kilpailee ulkomailla, kustannukset nousevat korkeammiksi.

Sirkan mukaan osa harrastajista käy treeneissä kerran viikossa, kun taas esimerkiksi maajoukkuetasolla urheilevat harjoittelevat keskimäärin 15–20 tuntia viikossa.

Suomalaiset maailman kärkitasoa

Suurin osa cheerleadingia harrastavista osallistuu myös lajin kilpailuihin, Sirkka sanoo.

– Kilpaileminen ja esiintyminen ovat lajin suola.

Kilpailuihin pääsevät mukaan yli 7-vuotiaat harrastajat. Cheerleadingliiton kilpailujärjestelmä koostuu kuudesta tasosta, joista korkein on SM-taso. Jokaiselle tasolle on omat sääntönsä.

– Tällä tavalla varmistamme sen, että myös nuoremmat aloittelijat saavat kisakokemuksia, mutta ryhmissä edetään rauhallisesti ja turvallisesti. Kaikkien ei kuitenkaan tarvitse kilpailla, sillä ryhmät voivat osallistua stage-tapahtumiin, jossa pääsee esiintymään ilman kilpailuasetelmaa.

Sirkan mukaan Suomessa on tänä vuonna 18 cheerleadingkilpailua. Kilpailuihin saattaa osallistua yhden viikonlopun aikana jopa yli 3 000 urheilijaa.

Lisäksi on kansainvälisiä arvokilpailuja, EM- ja MM-kilpailut. Suomalaiset joukkueet osallistuvat ajoittain myös muihin ulkomailla järjestettäviin kilpailuihin.

Sirkan mukaan ulkomaille lähtevät kilpailijat ovat yleensä vähintään 15-vuotiaita. Vanhimmat EM- ja MM-tasolla kilpailevat suomalaisurheilijat ovat suurin piirtein 30-vuotiaita.

Suomi on cheerleadingin EM- ja MM-kärkitasoa.

– Huhtikuussa olivat MM-kisat Orlandossa Yhdysvalloissa, ja sieltä toimme kotiin kolme mitalia. Viime vuoden EM-kisoissa Suomi voitti peräti neljä kultaa ja yhteensä 8 mitalia.

Lue myös: Kouluihin halutaan tunti liikuntaa päivässä – "Liikuntatunneilla liikkuvat myös ne lapset, jotka eivät muuten liiku"