Suurin osa lapsista harrastaa liikuntaa: Trendilajeina keppihevoset ja trampoliinilla pomppiminen

1:56
Video: Vihdissä vietettiin kepparisynttäreitä kesällä 2017

Perinteiset liikuntamuodot, kuten pyöräily, lenkkeily ja ulkoilu, ovat yhä suosittuja lasten ja nuorten parissa. Niiden ohella suosiotaan ovat viime vuosina kasvattaneet myös monet muut lajit – kuten kalastus, sirkus, keppihevosliikunta, keilailu ja trampoliinilla hyppiminen, kertoo Nuorisotutkimuskeskuksen tutkija Leena Haanpää.

Noin yhdeksällä kymmenestä suomalaislapsesta ja -nuoresta on jokin harrastus. Opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnan vastuualueen johtajan Tiina Kivisaaren mukaan liikunta on ylivoimaisesti suosituin harrastamisen muoto.

Lapsista ja nuorista 88 prosenttia kertoo tuoreimmassa Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksessa harrastavansa liikuntaa ainakin jollakin tasolla ja vain 4 prosenttia ei halua harrastaa liikuntaa missään muodossa.

Tutkimus julkaistiin viime vuonna, ja siihen haastateltiin noin 1  600:aa lasta ja nuorta, jotka olivat iältään 6–29-vuotiaita.

–  Liikunnan jälkeen suosituimpiin harrastuksiin kuuluvat tietokone- ja konsolipelit, lukeminen, ulkoilu, video- ja valokuvaus, piirtäminen tai maalaaminen, erilaiset käsityöt, musiikki, kirjoittaminen sekä vapaaehtois- ja järjestötyö, Kivisaari luettelee.

Kivisaaren mukaan lisenssien määrällä mitattuna jalkapallo on Suomen suosituin liikuntaharrastus. Koululaiskyselyissä ovat nousseet esille etenkin tanssi ja parkour. Alle 6-vuotiaiden osalta vanhempien rooli korostuu harrastuksia valitessa.

Haanpää kertoo, että harrastamisella on monia suojaavia vaikutuksia. Etenkin liikuntaharrastaminen lisää sosiaalisten suhteiden määrää, suojaa yksinäisyydeltä, edistää yleistä terveydentilaa sekä vähentää lasten ja nuorten sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä.

Kivisaaren mukaan kaikessa ryhmäharrastamisessa suojaavana tekijänä toimii yhteisöön kuuluminen.

Jäälajit käyvät kukkarolle

Harrastuksiin käytettävät summat vaihtelevat paljon lajista ja harrastusmääristä riippuen. Esimerkiksi jäälajit maksavat Haanpään mukaan usein yli sata euroa kuukaudessa. Taide- ja kulttuuripuolen harrastuksista hintavia ovat erityisesti yksilöohjatut musiikkitunnit – yksittäisen laulutunnin hinta voi olla useita kymmeniä euroja.

–  Harrastusten hinnat nousevat varsinkin siinä vaiheessa, kun kerran tai kaksi kertaa viikossa tapahtuva harjoittelu muuttuu kilpailuksi ja viikoittaiset harrastusmäärät nousevat. Tällöin mukaan tulevat usein erityyppiset kisamatka- ja esiintymiskulut, Haanpää sanoo.

Kivisaaren mukaan harrastamiseen liittyvissä hintakeskusteluissa olisi tärkeä pitää mielessä, että Suomesta löytyy harrastuksia, joita on mahdollista harrastaa 1–2 kertaa viikossa hyvin pienellä rahalla tai joskus jopa maksutta. Monilla kunnilla on esimerkiksi maksuttomia liikuntakerhoja.

Neljännes nuorista kokee vapaa-aikatutkimuksen mukaan harrastuksen hinnan esteeksi harrastamiselle. Moni myös kokee, että harrastuksen hinta vaikuttaa merkittävästi harrastusvalintaan. Kivisaari ei kuitenkaan usko, että harrastuksen puuttuminen on aina yhteydessä vain rahaan.

–  Syy voi olla yksinkertaisuudessaan se, että itselle sopivaa harrastusta ei ole löytynyt. Toisaalta syynä voivat olla henkilökohtaiset haasteet elämän muilla alueilla tai esimerkiksi erilainen kulttuuritausta.

Kivisaaren mukaan Suomessa on suuri matalan kynnyksen harrastajajoukko, joka haluaa harrastaa 1–2 kertaa viikossa kuulumatta mihinkään kilpasarjaan. Lisäksi on valtava määrä lapsia ja nuoria, jotka käyttävät harrastukseensa 15–20 tuntia viikossa, eivätkä silti ole tähtäämässä ammattilaistasolle.

Kavereilla suuri vaikutus

Haanpään mukaan urheiluseuraharrastaminen lopetetaan keskimäärin 11-vuotiaana. Keskeinen syy on kiinnostuksen puute tai se, että lapsella on muuta, tärkeämpää tekemistä. Teini-iässä esimerkiksi kavereiden kanssa hengailu alkaa monesti kiinnostaa harrastamista enemmän.

–  Toisaalta kilpailullisissa lajeissa alkaa tapahtua myös merkittävää valikoitumista niin sanottuihin menestyjiin ja muihin. Tuolloin nuoret, jotka eivät pysy parhaimpien vauhdissa, tippuvat helpommin pois, Haanpää kertoo.

Vapaa-aikatutkimuksen mukaan 15-vuotiaiden osalta suurin syy liikuntaharrastuksen puuttumiselle on se, ettei nuori pidä liikunnasta.

Kivisaari kertoo, että kavereilla on harrastuksen aloittamiseen, harrastuksessa pysymiseen ja myös sen lopettamiseen todella suuri vaikutus.

–  Moni pitää harrastamisesta nimenomaan kavereiden takia, ja harrastus saatetaan lopettaa kaverin perässä, vaikka laji olisi mieleinen.

Haanpään mukaan useammat harrastamisen polut saattaisivat ehkäistä harrastamisen lopettamista. Kilpailullisten polkujen lisäksi tulisi olla myös rennompia reittejä, joissa harrastus tuottaa hyvää mieltä, mutta ei vaadi liikaa sitoutumista.

Teini-iän kynnyksellä harrastuksesta luovutaan helposti nimenomaan sen kuormittavuuden takia. Tutkimusten mukaan lapset ja nuoret arvostavat organisoimatonta vapaa-aikaa.

Kivisaaren mielestä nuoruuteen kuuluu, että tulee uusia mielenkiinnon kohteita ja persoona kehittyy eikä lapsuusvuosina valittu harrastus välttämättä enää yksinkertaisesti innosta teini-iässä.

–  Eräs tutkimukseen haastateltu poika totesi näin: ”Se, ettei minulla ole harrastusta, ei tee minusta luuseria.” Aikuisilla on hirveä päähänpinttymä harrastuksista, mutta minusta on kamalaa, jos nuoret ajattelevat, etteivät he ole ikään kuin yhtä hyviä ilman harrastusta.

Kivisaaren mielestä harrastamiseksi voidaan yhtä lailla luokitella sellainen kiinnostuksenkohde, jota lapsi tai nuori harrastaa silloin, kun häntä itseään huvittaa: esimerkiksi piirtäminen, kirjoittaminen tai lintujen bongailu.

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Olemme päivittäneet MTV Oy:n tietosuojakäytännön. Päivityksen yhteydessä Mediahub Oy:n tietosuojakäytäntö on yhdistetty osaksi MTV:n tietosuojakäytäntöjä. Lue lisätietoja tästä.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja