Perinteiset liikuntamuodot, kuten pyöräily, lenkkeily ja ulkoilu, ovat yhä suosittuja lasten ja nuorten parissa. Niiden ohella suosiotaan ovat viime vuosina kasvattaneet myös monet muut lajit – kuten kalastus, sirkus, keppihevosliikunta, keilailu ja trampoliinilla hyppiminen, kertoo Nuorisotutkimuskeskuksen tutkija Leena Haanpää.
Noin yhdeksällä kymmenestä suomalaislapsesta ja -nuoresta on jokin harrastus. Opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnan vastuualueen johtajan Tiina Kivisaaren mukaan liikunta on ylivoimaisesti suosituin harrastamisen muoto.
Lapsista ja nuorista 88 prosenttia kertoo tuoreimmassa Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksessa harrastavansa liikuntaa ainakin jollakin tasolla ja vain 4 prosenttia ei halua harrastaa liikuntaa missään muodossa.
Lue myös: Keppihevosfirmalle ei herunut starttirahaa – äidin ja tyttären ideasta kasvoi satojen tuhansien liikevaihto
Tutkimus julkaistiin viime vuonna, ja siihen haastateltiin noin 1 600:aa lasta ja nuorta, jotka olivat iältään 6–29-vuotiaita.
– Liikunnan jälkeen suosituimpiin harrastuksiin kuuluvat tietokone- ja konsolipelit, lukeminen, ulkoilu, video- ja valokuvaus, piirtäminen tai maalaaminen, erilaiset käsityöt, musiikki, kirjoittaminen sekä vapaaehtois- ja järjestötyö, Kivisaari luettelee.
Kivisaaren mukaan lisenssien määrällä mitattuna jalkapallo on Suomen suosituin liikuntaharrastus. Koululaiskyselyissä ovat nousseet esille etenkin tanssi ja parkour. Alle 6-vuotiaiden osalta vanhempien rooli korostuu harrastuksia valitessa.
Haanpää kertoo, että harrastamisella on monia suojaavia vaikutuksia. Etenkin liikuntaharrastaminen lisää sosiaalisten suhteiden määrää, suojaa yksinäisyydeltä, edistää yleistä terveydentilaa sekä vähentää lasten ja nuorten sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä.