Räp-artisti Cheek, eli Jare Tiihonen, kertoo tänään ilmestyvässä kirjassa avoimesti terveysongelmistaan.
Räppäri Cheek avautuu uudessa JHT Musta Lammas -kirjassa tapahtumista, joiden jälkeen hän sai diagnoosin kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Jo pitkään mielialojen heilahtelusta kärsineen räppärin vointi romahti Malagan-matkalla tyttöystävänsä Susannan kanssa vuonna 2009.
– Yhtenä aamuna vain tiesin, että nyt on hätä. Muutos mielialassani oli raju ja nopea. Susannakin sanoi, että olin täysin eri ihminen kuin vielä edellisenä päivänä. Aamuaurinko paistoi loma-asuntomme parvekkeelle. Oli niin sanotusti täydellinen lomapäivä, ja minä tahdoin vain hypätä parvekkeelta alas. Halusin kuolla. Tunne oli kiistaton ja kauhistuttava: en halunnut enää elää, Cheek kuvailee kirjassa.
Hänen hakeuduttuaan loman jälkeen psykologin pakeille, tämä ehdotti heti, että seuraava käynti kannattaisi varata psykiatrilta. Sieltä Cheek sai reseptin Ketipinor-mielialalääkkeisiin ja diagnoosin kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä.
– Kerron psykiatrille, että koen usein eläväni kuin vankilassa pääni sisällä. Tämä tunne liittyy myös seurusteluun. Haluan kyllä olla Susannan kanssa yhdessä, mutta vielä seurustelun alkaessa en ymmärtänyt, millaisia tunteita sitoutuminen minussa synnyttää: millaista määrää houkutuksista kieltäytymistä se vaatii, kuinka suurta elämänmuutosta, Cheek kertoo tuosta ajasta kirjassa.
Cheek myös kertoo saaneensa elämänsä aikana useita paniikkikohtauksia. Ensimmäisen hän sai jo vuonna 2006 lahtelaisen Trio-kauppakeskuksen pihassa. Ennen Malagan-matkaa paniikkikohtaukset olivat lisääntyneet.
Kirjan mukaan masennusjaksot ovat seuranneet Cheekin elämässä mukana, mutta lääkkeet pitävät ne jollain tavalla aisoissa. Erityisesti masennus ja itseinho uhkaa iskeä stressaavissa ja paineisissa tilanteissa, kuten levynteon ongelmakohdissa.
– Kaikki paha valuu päälleni, musta huppu kaappaa mieleni sisäänsä. Vajoan lattialle sikiöasentoon. Miten näin kelvoton jätkä voi tehdä yhtään mitään? Minun pitäisi olla liigan paras pelaaja, mutta en osaa enää edes laukoa kohti maalia, saati että saisin kiekon sisään. En vaadi itseltäni enää muuta kuin että saisin vedettyä rankkariviivalta tyhjään maaliin. Edes jumalauta tyhjään maaliin! En osaa mitään muuta kuin räpätä. Jos en enää pysty siihenkään, mitä teen loppuelämälläni? Cheek kuvailee kirjassa tuntemuksiaan kesken Alpha Omega -levyn nauhoitusten Los Angelesissa.
Selkäkipu häiritsi unta
Cheek kertoo kirjassa myös muista terveysongelmista. Muistellessaan vuoden 2012 Vain elämää -ohjelmaan osallistumista hän kertoo, että oli tuolloin joutunut nukkumaan pahojen selkäkipujen takia yönsä istualtaan.
– Olen joutunut nukkumaan melkein kaksi vuotta joka yö istualtani. Makuuasennossa pystyn nukkumaan vain ensimmäiset 4–5 tuntia, minkä jälkeen selkäni kramppaa ja herään helvetilliseen kipuun, joka saa heittelehtimään sängyssä ja hellittää vasta istumaan noustessa, Cheek kuvailee.
– Kun selkäongelmat alkoivat, ryhdyin ensin nukkumaan istualtani olohuoneen nojatuolissa. Sitten keksin asetella selkäni tyynyjen varaan sängynpäätyä vasten niin, että istualtaan nukkuminen onnistui sängyssäkin. Unen laatu parani hieman.
Cheek oli kirjan mukaan elänyt ennen Vain elämää -kuvauksia kovinta bilevaihettaan, johon kuuluivat myös vaihtuvat yövieraat. Hän myöntääkin käyttäneensä selkäkipuja myös pienenä valkoisena valheena, jotta ei olisi joutunut kertomaan totuutta terveydestään naisille.
– Kivuissa oli tosin myös käytännöllinen puolensa: jos Välskärinkadulla oli yökylässä joku, jota en tuntenut kovin hyvin, en kehdannut sanoa, että ”otan nyt mielialalääkkeeni, joten sammun kohta kuin talilyhty”. Paljon helpompi oli sanoa, että pitääkin ottaa nyt nämä selkäkipulääkkeet, hän kertoo.
Mikko Aaltosen kirjoittama JHT Musta Lammas (Otava) julkaistaan tänään torstaina.