Cancúnin tulosta kiitellään

- Sitä voi kutsu kohtuulliseksi lopputulokseksi, joka palauttaa luottamuksen ja uskon siihen, että ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa voidaan edetä YK:n johdolla, sanoo Cancúnista tavoitettu ympäristöministeri Paula Lehtomäki (Kesk.)

- Uusi aikakausi on alkanut kansainvälisessä yhteistyössä ilmastonmuutoksen torjumiseksi, julisti neuvotteluja johtanut Meksikon ulkoministeri Patricia Espinosa.

- Tämä on historiallista. Ensimmäistä kertaa maat ovat hyväksyneet näin laajan keinovalikoiman, joka auttaa kehitysmaita sopeutumaan ja torjumaan ilmastonmuutosta, kiitteli YK:n ilmastojohtaja Christiana Figueres.

EU:n tavoitteista erimielisyyttä

Vaikka sopimusta kiiteltiin, monta tärkeää asiaa jäi edelleen auki.

- Siitä puuttuu se oleellinen asia, että nykyisillä päästövähennystoimilla ei kahden asteen tavoitetta saavuteta. Lisäksi puuttuu näkökulma yhdestä yhteisestä laillisesti sitovasta sopimuksesta, arvioi Lehtomäki.

Brittien energia- ja ilmastoministeri Chris Huhn arvioi, että nyt ollaan entistä lähempänä EU:n oman päästövähennystavoitteen nostamista 20: stä 30 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

- Minusta se on ennenaikainen johtopäätös, tyrmää ministeri Lehtomäki.

Ympäristöjärjestöt ovat eri mieltä.

- Suomi on tässä jäämässä yksin jarrutuksensa kanssa. 30 prosentin päästövähennysten puolesta ovat jo puhuneet Britannia, Ranska, Portugali, Espanja, Ruotsi ja Tanska. EU:n pitää ensi tilassa nostaa päästövähennystavoitteensa 30 prosenttiin tai vieläkin isompiin lukuihin, vaatii Greenpeacen ilmastoneuvonantaja Kaisa Kosonen.

Järjestöt varovaisempia

Suomalaisten kehitys- ja ympäristöjärjestöjen mukaan sopimus palautti uskon YK-järjestelmään. Järjestöt kuitenkin pettyivät siihen, ettei Kioton pöytäkirjan toisesta sitoumuskaudesta ei saatu päätöstä.

- Kehitysmaille Kioton kohtalo on kynnyskysymys, koska ne odottavat saastuttajilta asianmukaisia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Cancúnissa ei valitettavasti sovittu, koska Kioton toinen sopimuskausi vahvistetaan, pahoittelee Katri Suomi Kirkon Ulkomaanavusta.

- Kioton jatko ja sopimuksen laillinen muoto jäivät auki. Vaikka ilmastorahastosta sovittiin, jäi auki, mistä tuo 100 miljardin dollarin vuotuinen tuki kehitysmaille käytännössä tulee, muistuttaa Kaisa Kosonen.