C-hepatiitti piilevänä tuhansilla suomalaisilla

Suomessa C-hepatiittia sairastaa arviolta noin 20 000 - 30 000 henkilöä, osa heistä tietämättään. Vuosittain todetaan noin 1 000-1 200 uutta tapausta. Hoitamattomana C-hepatiitti muuttuu krooniseksi neljällä potilaalla viidestä.

Eniten tautia todetaan aktiivisilla, alle kolmekymppisillä nuorilla aikuisilla. Vuosittain löytyvien runsaan tuhannen uuden taudinkantajan joukossa on ihmisiä, jotka eivät tiedä, mistä ovat saaneet taudin. 

Mikä C-hepatiitti?

Hepatiitti C -virus (HCV) kuuluu flaviviruksiin ja aiheuttaa maksatulehdusta.

HCV tarttuu herkästi veren välityksellä esimerkiksi pistovälineiden yhteiskäytössä. Harvinaisia tartuntatapoja ovat synnytyksessä äidistä lapseen tapahtuvat tartunnat ja seksitartunnat.

HCV-infektio on yleensä vähäoireinen. Vain noin 25 prosenttia tartunnan saaneista saa ensioireita: keltaisuutta, pahoinvointia ja vatsakipuja. Krooninen HCV-infektio lisää maksakirroosin ja maksasyövän riskiä.

HCV-infektio todetaan verestä vasta-ainemäärityksillä. Vasta-aineita on osoitettavissa verestä noin 10 viikon kuluttua tartunnasta.

(Lähde: THL)

– Sen on voinut saada veritartuntana esimerkiksi suonensisäisten huumeidenkäytön yhteydessä ihan vain yhdestä kokeilustakin tai likaisista instrumenteista lävistyksen tai tatuoinnin yhteydessä tai verituotteista, sanoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Kalle Jokelainen. 

– Ihmisethän matkailevat paljon ja saavat jossakin kaukomailla rokotuksen. Kaikkialla neulaet eivät ole välttämättä steriloituja. C-hepatiitin voi saada myös suojaamattomassa yhdynnässä. Tauti voidaan täysin hoitaa ja parantaa, mutta se täytyy tulla todetuksi. Se on helppo todeta verikokeella. 

Ongelmana on se, että C-hepatiitti voi olla oireeton jopa vuosikymmeniä. Vain noin joka neljännellä potilaalla on oireita, kuten lievää pahoinvointia tai ylävatsakipuja ja lievää keltaisuutta. 

– Valtaosa ei saa minkäänlaisia oireita ja voi sairastaa tautia täysin oireettomana jopa vuosikymmeniä. Pienelle osalle kehittyy vuosien kuluessa maksan vajaatoiminta, maksakirroosi tai maksasyöpä, Jokelainen kertoo. 

Potilaan hoitaminen ajoissa on huomattavasti helpompaa kuin se, että tauti pahenee maksan vajaatoiminnaksi. Maksan vaurioituminen voi pahimmillaan johtaa maksansiirtoleikkaukseen.

– Tautia sairastavat tulisi löytää ajoissa ja hoitaa heitä, jotta komplikaatioita ei koskaan ehdi tulla. 

Tänään vietetään WHO:n maailmanlaajuista hepatiittipäivää.