Maailmassa 400 miljoonalla ihmisellä on B- tai C-hepatiitti, mutta Suomessa hepatiitit eivät ole enää maanvaiva. Suomessa parantunut rokotesuoja on vähentänyt B-hepatiitin tartunnat alle kymmeneen vuodessa, kertoo Munuais- ja maksaliitto.
Pahimmillaan tartuntoja oli 1990-luvulla lähes 180 vuodessa. Torstaina vietettiin maailman hepatiittipäivää.
Myönteisen kehityksen syy on rokotusten lisäksi neulanvaihtopisteiden yleistyminen huumeidenkäyttäjille sekä valistus, kertoo sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Kalle Jokelainen Helsingin Meilahden sairaalasta.
B-hepatiitti on viruksen aiheuttama maksatulehdus. Se tarttuu veren välityksellä muun muassa suojaamattomassa seksissä tai puhdistamattomien neulojen kautta esimerkiksi tatuoitaessa tai huumekokeilussa.
C-hepatiittiin ei ole rokotetta
Vaikka tartuntojen määrä on vähentynyt, hepatiitti B:tä sairastavien määrä on kasvanut. Tämä johtuu maahanmuutosta alueilta, joissa hepatiitti B:n kantajia on paljon, Jokelainen kertoo.
Maailmassa noin 240 miljoonalla ihmisellä on B-hepatiitti.
B-hepatiitin itämisaika on noin kolme kuukautta. Oireita ovat vatsakipu, pahoinvointi tai ihon ja silmien keltaisuus. Suurin osa tartunnan saaneista paranee itsestään. Suomalaiset saavat B-hepatiittia Suomesta ja ulkomailtakin, Jokelainen kertoo.
Sen sijaan A-hepatiitti tarttuu suurimmaksi osaksi ulkomailta, mutta myös Baltiasta tai Välimeren alueelta. A-hepatiitin voi saada vedestä tai ruoasta. Suomessa sen voi saada esimerkiksi kuumentamattomista ulkomaisista pakastemarjoista.
Kolmas hepatiittityyppi on hepatiitti C. Valtaosa Suomen C-hepatiittitartunnoista tulee suonensisäisistä huumeista, Jokelainen kertoo. Ulkomailla C-hepatiitti voi tarttua esimerkiksi verenvaihdon yhteydessä sairaalassa. C-hepatiittia todetaan Suomessa noin 1200 vuosittain. Yleisimmin sitä on 20-24-vuotiailla. Kaikkiaan Suomessa C-hepatiittia sairastaa jopa 30 000 ihmistä, osa tietämättään.
A- ja B-hepatiittia vastaan on rokote, mutta C-hepatiittiin ei.