Budjetin käsittely alkoi kinastelulla

Vaalikauden viimeisen valtion talousarvioesityksen käsittely alkoi tänään eduskunnassa hallituspuolueiden ja opposition värikkäällä kinastelulla. Hallitusrintama piikitteli keskustaa vaihtoehtoisten esitysten puutteesta.

SDP:n ryhmänjohtaja Antti Kalliomäen mielestä Anneli Jäätteenmäen nousu keskustan puheenjohtajaksi ei ole tuonut odotettua ryhtiä keskustan talouspolitiikkaan, vaan puolue keskittyy yksittäisiin populistisiin esityksiin. Kalliomäki varoitteli myös SDP:n hallituskumppaneita yrityksistä paisuttaa budjettia vaalikuumeen vallassa. Hänen mielestään vasemmistoliiton johto kääntyi arvostelemaan saavutuksia alta aikayksikön heti sopuun päättyneen budjettiriihen jälkeen.

Kokoomus on puolestaan vähätellyt sovittujen aktiivisten työllistämistoimien merkitystä. Suurimman oppositiopuolueen keskustan ryhmänjohtaja Mauri Pekkarinen syytti Paavo Lipposen (sd.) sinipunahallituksia hyvinvointiyhteiskunnan murentamisesta ja avuttomuudesta suurtyöttömyyden edessä. Pekkarisen mielestä historiansa vaurainta aikaa elävä Suomi on repeytynyt sosiaalisesti, taloudellisesti ja alueellisesti eriarvoisemmaksi kuin koskaan ennen.

Keskusta ei luvannut SDP:n, kokoomuksen ja vasemmistoliiton toiveista huolimatta laatia varsinaista varjobudjettia, mutta esittelee oman talouspoliittisen vaihtoehtonsa linjat lokakuun lopulla. Yksityiskohtaiset muutosehdotukset kirjataan valtiovarainvaliokunnan mietintöön liitettävään vastalauseeseen.

"Niinistön ja Lipposen aikana valtio on kallistunut vahvemman puolelle"

Kalliomäki kuvaili keskustan budjettivaihtoehdon kaipuutaan hiihtoselostajan tyylillä: -Kello käy, eikä Hakulista näy. Kello on hänen mukaansa käynyt jo seitsemän vuoden ajan eli koko keskustan oppositiokauden. SDP:n ryhmänjohtaja arvioi lisäksi valtiovarainministeri Sauli Niinistön (kok.) harrastavan TJ-tunnelmaista elämöintiä, kun hän suhtautuu kriittisesti budjettiriihessä sovittuun eläkeläisten ylimääräisen sairausvakuutusmaksun poistamiseen. Tännehän jäätte -toivotuksia viljellään armeijasta siviiliin siirryttäessä.

Keskustan ryhmäpuheenvuorossa arvioitiin, että Lipposen ajan tilinpäätöksenä on eriarvoinen Suomi, vaikka aineelliset mahdollisuudet annettujen lupausten lunastamisen olisi ollut olemassa. Pekkarisen mielestä äärivasemmalta äärioikealle ulottuvalta hallituskoalitiolta on puuttunut yhteinen tehtävä, yhteiset ihanteet ja arvot.

-Valtio on Niinistön ja Lipposen vuosien aikana asettunut selvästi vahvemman puolelle.

Pekkarinenkin käytti kello ja Hakulinen -vertausta, kun hän ihmetteli, missä Lipposen lupaama korkean tason työllisyysryhmä viipyy. Keskusta peräsi lisäksi lyhytkestoisen työn ja työttömyysturvan yhteensovittamista ja matalan tuottavuuden yritysten työnantajamaksujen alentamista.

Hallituspuolueissa paineita muutoksiin

Kokoomuksen eduskuntaryhmä aikoo tuoda hallituspuolueiden väliseen neuvotteluun esityksen kotitaloustyön teettämisestä myönnettävän verovähennyksen parantamisesta. Pirjo-Riitta Antvuori (kok.) toivoi, että budjetti voidaan talouspolitiikan uskottavuuden vuoksi käsitellä asiallisesti vaalivuoden paineista huolimatta.

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa epäiltiin työministeriön nykyisten toimien tehoa, kun rakenteellisen työttömyyden avainongelmana on työvoiman kysynnän ja tarjonnan heikko kohtaaminen.

Vasemmistoliiton ryhmänjohtaja Outi Ojala piti tärkeänä, että hallitus varautuu lisäämään työllisyysmäärärahoja ja aientamaan julkisia hankkeita tarvittaessa jo syksyn lisäbudjetissa. Ryhmällä on haluja etsiä muiden hallituspuolueiden kanssa lisärahoitusta terveydenhuoltoon ja muutosta sairausvakuutuksen omavastuiden korottamista koskevaan ratkaisuun. Veronkevennykset eivät ole etusijalla, jos ne johtavat palveluiden heikkenemiseen.

RKP:n Ulla-Maj Wideroos kantoi huolta kansallisen terveydenhuoltohankkeen määrärahojen riittävyydestä. 68 miljoonaa euroa on alku, mutta vuosittainen rahoitus on tarpeen ainakin vuoteen 2007 saakka. Ihmisen asuinpaikka ei RKP:n ryhmän mielestä saa ratkaista palvelujen tasoa. Ryhmä olisi toivonut myös polttoaineiden veronkorotukseen toisenlaista ratkaisua, jossa puolet korotuksesta olisi peritty sähköstä. Se ei olisi rasittanut yhtä paljon harvaan asutettuja alueita.

Pitkästä aikaa oppositioasemasta budjettia ruotinut vihreiden ryhmä piti välttämättömänä puuttumista rakennetyöttömyyteen mm. verotuksen avulla. Janina Anderssonin (vihr.) mielestä veronalennukset olisi kohdistettava matalapalkkaisen työn tekemiseen ja teettämiseen.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Bjarne Kallis kertasi ryhmän oman budjettivaihtoehdon pääkohdat. Muun muassa lapsiperheiden asemaa voitaisiin kohentaa verottamalla pörssikauppoja ja lyhytaikaisia luovutusvoittoja.

Perussuomalaisten ainoa kansanedustaja Raimo Vistbacka arvosteli kuntien valtionosuuksien leikkauksia ja piti talousarvioesityksen pohjana olevaa odotusta 2,8 prosentin bruttokansantuotteen kasvusta epärealistisena.

(MTV3-STT)