MTV Uutiset seurasi tässä artikkelissa Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia Ukrainassa ja muualla maailmassa perjantaina 8. joulukuuta 2023. Lauantain sotauutisia pääset lukemaan täältä.
AFP / Lehtikuva MTV Uutiset seuraa Ukrainan tapahtumia hetki hetkeltä.
Löydät tuoreimmat uutiset uutispalvelustamme sekä MTV Katsomosta joka päivä.
Ukrainan sodan uhreja voi auttaa monin tavoin. Tästä artikkelista löydät ajantasaista tietoa auttamisesta.
Ukrainan tilanne aiheuttaa monenlaisia tunteita. Tästä artikkelista löydät tietoja siihen, miten hakea apua itselle tai läheisellesi.
|
21.10: Ukrainalle myönnetyn tuen määrä on romahtanut
Ukrainalle mönnetty tuki on nyt alimmalla tasolla sitten sodan alkamisen.
Asiantuntijan mukaan avun jatkaminen olisi elintärkeää.
– Ukrainan kyky jatkaa tätä taistelua on täysin riippuvainen siitä, että se kykenee saamaan tätä materiaalista ja nimenomaan sotilaallista tukea lännestä, Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen toteaa MTV Uutisille.
– Jos isojen toimittajien, kuten Yhdysvaltojen, tuki merkittävästi hiipuisi, varmaan silloin puhuttaisiin kuukausista puoleen vuoteen. Eli aika nopeasti se muuttaa sitä koko asetelmaa.
Tuen hiipumiseen on monia syitä. Ukraina on nappula niin Yhdysvaltojen kuin Euroopan maidenkin vaalipeleissä.
Myöskään pitkää aseapua vaativaa sotaa ei osattu odottaa.
EU-maista eniten Ukrainaa on tukenut Saksa. Suomi löytyy sijalta 14.
Kun maiden tuki Ukrainalle suhteutetaan niiden bruttokansantuotteeseen, listan kärkeen nousee Norja.
Viime kuukausina halu tukea Ukrainaa on pysynyt korkeana aivan Venäjän lähimmissä maissa, kuten Suomessa ja Baltiassa. Niille Venäjän menestyksestä voisi koitua eniten vahinkoa.
1:03
18.44: Venäjä teki taas suuren ohjushyökkäyksen Ukrainaan
Ukrainassa ainakin kaksi ihmistä on kuollut ja useita haavoittui Venäjän ohjushyökkäyksissä viime yönä.
– 19 risteilyohjusta ammuttiin. Ilmatorjuntamme ei pärjännyt huonosti: tuhosimme 14 risteilyohjusta, ilmavoimien edustaja Juri Ignat kertoi.
Ignatin mukaan siviilikohteisiin suunnattuja ohjuksia pudotettiin Kiovan ja Dnipropetrovskin alueilla. Kiovan viranomaisten mukaan kyseessä oli ensimmäinen kerta yli kahteen kuukauteen, kun pääkaupunkia vastaan hyökättiin risteilyohjuksilla.
Ukrainan pääministerin Denys Shmyhalin mukaan ohjushyökkäys tappoi kaksi ihmistä ja haavoitti seitsemää Dnipropetrovskin ja Harkovan alueilla.
Myös Toretskin kaupungissa Itä-Ukrainassa sijaitsevaan hiilikaivokseen tehtiin hyökkäys, kertoi Ukrainan energiaministeriö. Kaivos kärsi pahoja vaurioita, ja ainakin yksi ihminen haavoittui.
(Lähde: STT)
16.05: EU:n ulkoasiainneuvosto keskustelee Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan
EU:n ulkoasiainneuvosto keskustelee maanantaina Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. EU-maiden ulkoministereiden kokoontumisessa Brysselissä Suomea edustaa Elina Valtonen (kok.).
Keskustelussa Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan esille nousevat EU:n tuki Ukrainalle, turvallisuussitoumukset ja pakotteet.
– EU:n tulee jatkaa tukeaan Ukrainalle ja edetä Ukrainalle annettavien turvallisuussitoumusten kanssa, ulkoministeri Valtonen sanoo.
Ulkoasianneuvoston asialistalla on myös Israelin ja sen lähialueen tilanne. Lisäksi ministerit keskustelevat ajankohtaisesta tilanteesta Sahelin alueella ja EU:n taloudellisen turvallisuuden ulkopoliittisesta ulottuvuudesta.
(Lähde: tiedote)
15.58: Suuri valiokunta: Ukrainan EU-jäsenyysneuvottelut pitää avata
Eduskunnan suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan Euroopan komission vuotuisen laajentumispaketin käsittelyssä. Valiokunnan lausunto on yksimielinen.
Laajentumispaketti sisältää arviot EU:n laajentumisprosessissa olevien maiden edistymisestä ja antaa toimenpidesuosituksia. Maat ovat Albania, Bosnia-Hertsegovina, Georgia, Kosovo, Moldova, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia, Turkki ja Ukraina.
Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston tavoin komission suositukseen avata jäsenyysneuvottelut Ukrainan ja Moldovan kanssa sekä hyväksyä neuvottelukehykset, kun maat ovat täyttäneet jäljellä olevat ehdot.
Ukraina on valiokunnan mukaan pystynyt etenemään uudistuksissaan ansiokkaasti keskellä täysimittaista puolustussotaa Venäjän hyökkäystä vastaan, suuri valiokunta toteaa lausunnossaan.
Valiokunta yhtyy myös suositukseen myöntää Georgialle ehdokasmaa-asema edellyttäen, että se komission esittämin tavoin kytketään tarpeeseen jatkaa etenemistä keskeisissä uudistuksissa.
– Geopoliittinen asetelma ja heikentynyt turvallisuustilanne Euroopassa korostaa laajentumisen merkitystä entisestään, valiokunnan tiedotteessa todetaan.
Suuri valiokunta katsoo laajentumisen onnistumisen edellyttävän, että jäsenyyskriteereistä pidetään kiinni.
– On tärkeää, että jokainen hakijamaa etenee omin ansioin ja maita kohdellaan tasapuolisesti. Kriteerien on oltava kaikille samat.
10.22: Venäjä hyökkäsi ohjuksilla Harkovaan Itä-Ukrainassa
Kaupunkiin osui ainakin viisi ohjusta, kertoi paikallishallinto.
Venäjä iski viime yönä useilla ohjuksilla Harkovaan, joka sijaitsee Ukrainan itäosassa, kertovat viranomaiset. Ainakin yksi ihminen haavoittui ja useita asuintaloja vaurioitui tulituksessa.
Alueen sotilashallinnosta vastaavan Oleh Synjehubovin mukaan kaupunkiin ammuttiin S-300 -ilmatorjuntaohjuksia. Harkovan pormestarin Ihor Terehovin mukaan kaupunkiin osui ainakin viisi ohjusta.
Myös Toretskin kaupungissa Itä-Ukrainassa sijaitsevaan hiilikaivokseen on tehty hyökkäys, kertoi Ukrainan energiaministeriö. Ainakin yksi ihminen haavoittui torstaina iltapäivällä tehdyssä hyökkäyksessä. Kaivos kärsi pahoja vaurioita.
6.34: Britannian ulkoministeri pyytää Yhdysvaltoja lähettämään Ukrainalle lisää pitkän kantaman aseita
Iso-Britannian ulkoministeri David Cameron kehottaa republikaaneja lähettämään Ukrainalle lisää pidemmän kantaman aseita.
Cameron sanoi myös, että noin 10 prosentilla Yhdysvaltojen vuosittaisesta puolustusbudjetista, lähes puolet Venäjän sotaa edeltävästä armeijan omaisuudesta oli saatu tuhottua.
Cameron kehoitti länttä olemaan kärsivällinen Ukrainan sotilaallisen etenemisen kanssa. Hänen mielestään Ukrainan auttamiselle ei pitäisi asettaa rajaa, lukuun ottamatta Nato-joukkojen suoraa käyttämistä sodassa.
Ulkoministeri Cameron on parhaillaan vierailulla Washingtonissa.
Asiasta kertoi The Guardian.
Torstai 7.12.
19.43: Putin tapasi Iranin presidentin Venäjällä
Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasi torstaina Iranin presidentin Ebrahim Raisin tämän Venäjän-vierailulla. Putin ylisti valtioiden välisiä suhteita ja pyysi Raisia välittämään terveisensä myös Iranin hengelliselle johtajalle ajatollah Ali Khameneille.
– Hänen tukensa ansiosta olemme saaneet hyvää vauhtia kuluneen vuoden aikana, Putin sanoi.
Venäjä ja Iran ovat vahvistaneet taloudellisia ja sotilaallisia siteitään länsimaiden asettamien pakotteiden edessä.
Länsimaat ovat syyttäneet Irania siitä, että se on tukenut Venäjää maan hyökkäyssodassa Ukrainassa toimittamalla Venäjälle suuret määrät drooneja ja muuta aseistusta.
Putin ja Raisi keskustelivat myös kaksi kuukautta kestäneestä Israelin ja äärijärjestö Hamasin välisestä sodasta.
Putin vieraili Iranissa heinäkuussa, Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov puolestaan lokakuussa.
(STT)
13.10: Lupaukset uudesta avusta Ukrainalle vajonneet
Länsimaiden apulupaukset Ukrainalle ovat vajonneet alimmalle tasolleen sitten sodan alkamisen, kertoo Kiel Institute -ajatushautomo tuoreessa Ukrainan apua koskevassa raportissaan.
Instituutin mukaan sotilaallinen, taloudellinen ja humanitaarinen apu Ukrainalle elokuusta lokakuuhun kuluvana vuonna laski liki 90 prosenttia verrattuna vastaavaan ajanjaksoon viime vuonna.
Ukrainan kesällä alkanut odotettu vastahyökkäys ei ole juurikaan edennyt, ja maailman huomio on kiinnittynyt Gazan sotaan. (STT)
11.45: Ukrainassa pulaa sähköstä – naapurimaista apua
Kylmä sää aiheuttaa Ukrainassa sähköpulaa, kertoo maan kantaverkkoyhtiö Ukrenergo. Verkkoyhtiön mukaan kulutus on ollut 2,7 prosenttia ennusteita suurempaa, joten maa joutuu tuomaan sähköä Puolasta, Slovakiasta ja Romanista. Tuoreen ennusteen mukaan naapurimaista on määrä tuoda sähköä Ukrainaan 700 megawatin tahdilla alkuiltaan saakka. (Reuters)
6:18: Yhdysvallat perui 60 miljardin suuruisen apupaketin Ukrainalle
Yhdysvalloissa republikaanisenaattorit ovat estäneet Valkoisen talon pyytämän hätäapupaketin Ukrainalle.
Hätäapupaketin seisahtuminen on merkittävä takaisku presidentti Joe Bidenille. Demokraattipresidentti on varoittanut, että Venäjän mahdollinen voitto Ukrainassa voisi johtaa jopa siihen, että Venäjä hyökkäisi Yhdysvaltain Nato-liittolaista vastaan.
– Suoraan sanoen mielestäni on uskomatonta, että olemme alun perinkään tulleet tähän pisteeseen, jossa republikaanit kongressissa ovat auliita antamaan (Venäjän presidentille Vladimir) Putinille suurimman lahjan, jota tämä voi toivoa, Biden jatkoi.
Paketissa Ukrainan osuus olisi noin 60 miljardia.
(STT)