Lintujen kevätmuutto on alkanut tavanomaista aikaisemmin. Suomeen on jo tullut esimerkiksi kiuruja, töyhtöhyyppiä ja pulmusia.
Tänä vuonna lintujen kevätmuutto on aikaisessa.
– Muutto on alkanut tavanomaista ja keskimääräistä aikaisemmin, mutta 2000-luvun oloissa ei mitenkään tavattoman poikkeuksellisesti kuitenkaan. Niin kauan kuin lämmin jakso on menossa, varmasti saapuu muuttolintuja lisää, mutta varmasti siihen tulee katko, jos viilenee, arvioi BirdLife Suomen tiedottaja Jan Södersved.
Kiuruja ja töyhtöhyyppiä jo parvissa
Lintujen muutto näkyy nyt erityisesti Lounais- ja Etelä-Suomessa.
– Kuluneen viikon aikana muuttolintuja näyttää jonkin verran saapuneen lounaisimpaan Suomeen, Ahvenanmaalle, Lounais-Saaristoon ja sitten ihan rannikon tuntumaan Etelärannikolle ja Länsirannikolla noin Porin korkeudelle.
– Meri- ja harmaalokit ovat edenneet pidemmälle sisämaahan. Pirkanmaalle on jo tullut harmaa- ja merilokkeja ja sulapaikoille saapuu hyvin aikaisin laulujoutsenia ja isokoskeloita, listaa Södersved.
Lintuharrastajat ovat jo bonganneet suuren määrän muuttolintulajeja.
– Pulmusia ja uuttukyyhkyjä on tullut. Erityisesti eilen ja toissapäivänä saapui kiuruja ja töyhtöhyyppiä vähän enemmän, jopa 30-40 linnun parvia.
– Helsinkiin saapuivat eilen ensimmäiset töyhtöhyypät. Joitakin harvinaisuuksiakin on nähty: pari ristisorsaa on tullut ja tyllikin on havaittu. Kirkkonummella on nähty kapustarinta. Ne ovat sellaisia lajinsa ensimmäisiä tiedustelijoita, naurahtaa Södersved.
Kevätmuutto on aikaistunut
Tänä keväänä ensimmäiset kiuruhavainnot tehtiin helmikuun 11. päivänä.
– Se on aikaista. Vielä viime vuosituhannella se olisi ollut poikkeuksellisen aikaista, mutta 2000-luvulla on ollut useita aikaisia keväitä. Tyypillistä on, että kevätmuutto lähtee käyntiin helmikuun lopulla tai maaliskuun alussa. Alkaa olla poikkeuksellista, että saa odottaa maaliskuun loppuun kuten muutama vuosi sitten kävi, pohtii Jan Södersved.
Lintujen kevätmuutto on selvästi aikaistunut.
– Se on selkeästi aikaistunut, jos katsotaan vaikka 30 vuoden jaksoa. Nimenomaan ensimmäisten muuttajien osalta kevät koittaa aikaisemmin kuin ennen. Laulujoutsenen muutto on aikaistunut useita viikkoja, kiurun ja töyhtöhyypän osalta puhutaan 1,5-2 viikosta vähintään. Ero ei ole yhtä iso myöhäisillä muuttajilla, tietää Södersved.
Pesintä aikaistuu, mutta voi epäonnistua
Lintujen kannalta entistä aikaisempi muutto on sekä mahdollisuus että uhka.
– Jos muutto ja kevät koittaa aikaisemmin, linnut pääsevät aloittamaan pesinnän entistä aikaisemmin. Laji, joka aiemmin on pesinyt kerran kesässä, ehtii ehkä nyt pesiä kaksi kertaa.
– Riskit liittyvät siihen, että kevät ei aina koita tasaisesti. Usein loppukeväät ja alkukesät ovat olleet viileämpiä. Jos pesimäaikana on huono sää, pesimätulos voi olla aiempaa huonompi eikä ravintotilanne ole optimaalisin juuri silloin, kun poikaset varttuvat ja kasvavat, kertoo Södersved.
Uusia talvehtivia lajeja
Jatkossa myös entistä useampi laji voi talvehtia Suomessa.
– Leudommat talvet voivat aiheuttaa sen. Uskon, että punarinnasta tulee entistä yleisempi talvilintu – sehän on nyt harvalukuinen talvehtija, mutta määrät ovat lievässä kasvussa. Pidempää ajanjaksoa jos peilataan, niin mustarastas on aiemmin ollut harvalukuinen talvehtija etelärannikolla, mutta nyt niitä talvehtii suuria määriä meillä, kuvailee Södersved.
Peipot ja västäräkit vasta tulossa
Jos nyt vallitseva lämmin sää jatkuu, kevätmuutto vilkastuu edelleen.
– Vesilintuja alkaa tulla pian enemmän. Niiden muutto on selvästi aikaistunut. Hanhia tulee Ahvenanmaalle, Lounais-Suomeen sekä Etelä- ja Länsi-Suomen pelloille. Sitten tulevat peipot, uuttukyyhkyt ja sepelkyyhkyt. Loppukuusta nähdään taas rastaita. Västäräkkejä saadaan odotella maaliskuun lopulle tai huhtikuun alkupuolelle, toteaa Södersved.
Takatalvi pysäyttää muuton
Jos takatalvi ja pakkaset yllättävät, muutto pysähtyy.
– Varhaisimmat saapujat ovat sopeutuneet siihen, että sää vaihtelee. Jos sää sallii, ne tulevat aikaisemmin. Jos tulee kylmä jakso, ne ovat valmiita pysymään aloillaan tai palaamaan takaisin tarvittaessa satoja tai tuhansiakin kilometrejä. Joskus tulee kylmänpurkauksia vielä huhtikuussakin, jolloin voi havaita vilkastakin paluumuuttoa, huomauttaa Jan Södersved.