Espoo Blues meni konkurssiin kauden 2015-16 päätteeksi. Toimitusjohtajana tammikuusta 2015 saman vuoden joulukuuhun toiminut Jarmo Koskinen avautuu Iltalehdelle kriisistä, joka oli hänen aloittaessaan arvaamattoman syvä.
Koskinen sai karun herätyksen, kun hänen kotiinsa tuli uhkasakko. Blues ei ollut toimittanut tilinpäätöstään kaupparekisteriin pariin vuoteen.
Koskinen totesi, että Bluesin pyörä meni kovalla vauhdilla alaspäin ja hän hämmästeli, että asiat olivat jätetty huonon jamaan. Ensimmäiseksi Koskinen selvitti seuran taloutta. Kahden viikon laskeminen kertoi, että velkaa on noin puolitoista miljoonaa euroa. Koskinen kokosi seuran taustayhtiön hallituksen välittömästi ja ehdotti yhtiön toiminnan lakkauttamista.
Näin ei toimittu, vaan osakeannilla, jota yritettiin pariinkin kertaan, koitettiin parantaa tilannetta. Miljoona oli tavoite, kasaan saatiin 37 500 euroa.
Seuraavaksi kaudeksi Bluesin päävalmentajalle Jyrki Aholle luvattu 2,5 miljoonan pelaajabudjetti puristettiin 1,5 miljoonaan. Koskinen kutsui koko valmennusryhmän ja urheilujohdon yhteen keväällä ja kertoi karut faktat.
– Sanoin heille, että niin vaikeaa kautta kuin meillä on edessä ette ole kukaan koskaan kokeneet. Tämä tulee olemaan ylivoimaisesti vaikein - kaikilla tavoilla. Mutta en minäkään tiennyt, että se päättyy konkurssiin. Enkä olisi voinut heille sitä sanoa, Koskinen muistelee lehdelle.
Palkanmaksu tökki heti
Mediassa suurimman huomion Bluesin viimeisellä kaudella sai pelaajien virta pois seurasta. Palkat olivat myöhässä ensimmäisen kerran heti kauden alussa.
– Jouduin menemään koppiin ja esittämään puoliksi valkoisen valheen, että me maksamme maanantaina nämä palkat. En sanonut sitä, että emme pysty maksamaan maanantaina kaikkia palkkoja, Koskinen myöntää nyt.
Todellisuudessa vain pienipalkkaisemmat pelaajat saivat sovittuna maanantaina rahansa. Muille Koskinen soitti.
– Soitin, että sori, maksamme nyt puolet ja perjantaina loput, onko tämä ok. Kirosin sitä, etten pystynyt kopissa sanomaan sitä jätkille ja olemaan rehellinen.
Marraskuussa yöunet olivat vähissä ja velka kasvoi. Hetkellinen vapahdus tuli, kun luotonantajayhtiön toimistujohtaja ehdotti sponsoridiiliä, jolla maksamattomat palkat kuitattaisiin. Koskinen piti puhelua vitsinä, mutta yhteistyö alkoi.
Koskisen pinna Bluesin suhteen katkesi kaksi päivää myöhemmin kuin kapteeni Kim Hirschovits oli lähtenyt muualle. Hän oli menettänyt uskonsa jo kesällä, mutta halusi yrittää. Lopulta joulukuun alussa hän irtisanoutui.
Blues eli enää muutaman kuukauden tuon jälkeen.