Yhdysvaltain ja Venäjän välit ovat yhä jännittyneemmät ja Valkoinen talo pitää presidenttien tapaamista välttämättömänä.
Presidentit Joe Biden ja Vladimir Putin ovat nimitelleet toisiaan muun muassa tappajiksi ja länsimaita huolettaa Venäjän lähettämät sotilaat Ukrainan rajan läheisyydessä. Bidenin ja Putinin Euroopan tapaamispaikkaa ei ole vielä julkistettu ja Helsinki on yhä yksi vaihtoehdoista.
Putin on nähnyt Yhdysvaltain presidenttien tulevan ja menevän, mutta maiden välejä ei ole vuosiin seurattu näin huolestuneena.
– Yhdysvaltain ja Venäjän välit ovat todella huonot tällä hetkellä. Meillä on ollut ankeat välit ennenkin erityisesti Neuvostoliiton aikaan, mutta tämä on erilaista. Nyt ei ole montakaan asiaa, mikä edes pakottaisi suurvaltoja parantamaan suhteitaan, Columbian yliopiston professori Timothy Frye kertoo MTV Uutisille.
Vuosikymmeniä Venäjän ja Yhdysvaltain suhteita tutkinut Frye on kirjoittanut myös Venäjästä ja viimeisin teos, Weak Strongman - The Limits of Power in Putin’s Russia, avaa Putinin ja Venäjän vallan rakenteita. Frye on huolissaan, että Bidenin hallinnon tärkein viesti unohtuu suurvaltajohtajien sanailun keskellä. Biden nimitti Putinia TV-haastattelussa "tappajaksi". Putin vastasi, että "vain tappaja toisen tappajan tunnistaa".
– On ongelma, että Venäjän ihmisoikeusrikkomuksien sijasta kaikki puhuvat nyt siitä, oliko järkevää kutsua Putinia tappajaksi. Parasta mitä voimme tapaamiselta odottaa on, etteivät välit huonone, Frye arvioi.
Yhdysvallat seuraa erityisen huolestuneena Ukrainan tilannetta ja Venäjän joukkoja Ukrainan rajan läheisyydessä.
– Pienillä uhrauksilla Venäjä ja Yhdysvallat voisivat liittyä takaisin Avoin taivas -sopimukseen, minkä avulla valtiot sallisivat tarkkailun ilmatilassaan, Frye sanoo.
Kaksikon kesäkuun huippukokouksen tapaamispaikkaa arvuutellaan yhä ja Frye uskoo sen olleen myös Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja Yhdysvaltain varapresidentti Kamala Harrisin puhelinkeskustelun yksi aiheista.
– Uskon, että he keskustelivat siitä. Seuraan myös muiden tahojen keskusteluja ja niissä Suomi on yhä potentiaalinen tapaamispaikka, Frye sanoo.
Tosin monella amerikkalaisella on huonoja muistikuvia vuoden 2018 Helsingin huippukokouksen tapahtumista. Silloinen Yhdysvaltain presidentti Donald Trump käänsi selkänsä maan tiedustelupalvelun raporteille tukeakseen Venäjän Putinia.
– Se huippukokous ei mennyt hyvin, Frye naurahtaa.
– Se oli itse asiassa yksi järkyttävimmistä tilanteista Yhdysvaltain ja Venäjän välillä, mitä minä olen nähnyt. Ehkä me voisimme myös yrittää päästä siitä yli järjestämällä Helsingin huippukokouksen uudestaan. Ensimmäinen kokous jäi historiaan eikä hyvällä tavalla, Frye lisää.