Kirjeenvaihtajan kommentti: Onko uusi kylmän sodan aikakausi alkanut? Biden ja Putin tapaavat ilman odotuksia

Biden tapaa Putinin Genevessä – mitä järkäleiden kohtaamiselta voi odottaa? 8:35
Katso video: Biden tapaa Putinin Genevessä – mitä järkäleiden kohtaamiselta voi odottaa?

Putin ja Venäjä tulevat varmasti testaamaan, miten yhtenäinen Bidenin kokoama liittouma todellisuudessa on, kirjoittaa MTV:n Eurooppa-kirjeenvaihtaja Heikki Piuhola kommentissaan.

Geneven ydinkeskusta on eristetty samalla tavoin kuin Helsingin ydinkeskusta kolme vuotta sitten Donald Trumpin ja Vladimir Putinin tapaamisessa presidentinlinnassa. Suurvaltajohtajien liikkuminen sotkee suurenkin kaupungin arjen täydellisesti.

Tavallinen kadunmies miettii mustien autojen letkoja rauta-aitojen takaa katsellessaan, mikä tällaisen tapaamisen merkitys on ja mitä hyötyä siitä on esimerkiksi sveitsiläisille tai laajemmin eurooppalaisille.

Kylmän sodan aikakausi päättyi Berliinin muurin murtumiseen syksyllä 1989 ja Neuvostoliiton luhistumiseen 1990-luvun alussa. Miksi nyt Yhdysvaltain ja Venäjän keskinäisiä suhteita kuvaillaan jälleen jäätäviksi? Onko uusi kylmän sodan aikakausi alkanut?

Monet kansainvälisen politiikan tutkijat arvioivat suurvaltasuhteiden uuden jäähtymisen käynnistyneen jo seitsemän vuotta sitten, kun Venäjä valtasi Krimin niemimaan Ukrainalta.

Sitä ovat seuranneet useat oppositiopoliitikkojen ja loikkareiden myrkytykset, oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin pidätys ja vangitseminen, Venäjän hyväksyntä Valko-Venäjän presidentille opposition tukahduttamisessa ja Yhdysvaltain vaaleihin sekä talouselämään kohdistuneet kyberiskut ja kyberrikollisuus.

Venäjän suhde Eurooppaan on muuttunut

Käytännössä Yhdysvaltain ja Venäjän suhteiden kylmeneminen on näyttäytynyt diplomaattien karkotuksina ja taloudellisaina pakotteina molemmin puolin. Myös Euroopan suhteen Venäjän suhde on muuttunut. Erityisesti Euroopan unionin yhtenäisyys ärsyttää Venäjää ja maa tekee määrätietoisesti töitä iskeäkseen kiilaa unionin yhtenäisyyteen yksittäisten jäsenmaiden kautta.

Joe Bidenin ja Vladimir Putinin tapaamista Genevessä edelsi Yhdysvaltain presidentin tiivis Eurooppa-viikko tärkeimpien liittolaismaiden kanssa. Ensin hän tapasi Britannian pääministerin, sitten G7-maiden johtajat, Britannian kuningattaren, kaikki Nato-maiden päämiehet ja lopuksi vielä Euroopan unionin johdon.

Bidenin viesti Venäjälle on selkeä – tässä ovat liittolaisemme, me olemme yhtenäisiä, me jaamme samat demokraattiset ja liberaalit arvot, me toimimme yhdessä. Sitä, miten yhtenäinen Bidenin kokoama liittouma todellisuudessa on, Putin ja Venäjä tulevat varmasti testaamaan.

Euroopassa on paljon maita, jotka haluavat yrittää pitää rakentavan keskusteluyhteyden jatkossakin yllä Venäjään. Erityisesti Venäjän saaminen mukaan ilmastosopimuksiin, terrorismin torjuntaan, koronan taltuttamiseen ja arktisen alueen yhteistyöhön ovat monille Euroopan valtioille tärkeitä tavoitteita, vaikka EU-maat yhtenäisinä tuomitsevatkin Venäjän Ukraina-politiikan ja oppositiovaikuttajiin kohdistuneet toimet.

Kiina haasteena

USA:n tärkein kansainvälinen haaste ei ole tällä hetkellä Venäjä eikä Eurooppa vaan Kiina. Nato-maat päättivät tällä viikolla strategisesta muutoksesta, jossa Kiina todetaan kasvavaksi uhaksi. Joillekin Euroopan maille, myös Nato-maille, Yhdysvaltain Kiina-politiikka on hankala haaste.

Saksan tärkein vientituote ovat autot. Kansainvälisissä tuotantoketjuissa kiinalaiset tehtaat valmistavat jo merkittävän osan eurooppalaisten autonvalmistajien osista. Myös muilla aloilla yhteistyöketjut ovat pitkiä ja taloudellisesti molemmin puolin hyödyllisiä.

Kiina on lisäksi rakentanut uutta Silkkitietään määrätietoisesti monien eurooppalaisten maiden kanssa, yhtenä esimerkkinä Kreikka, jonka tärkein vienti- ja tuontisatama Pireus on kokonaan kiinalaisten omistuksessa.

Kahdella suurvaltajohtajalla riittää tänään varmasti paljon keskusteltavaa. Jokaista ilmettä ja painotusta arvioivat sadat miljoonat tv-katsojat kodeissa ympäri maailmaa ja tuhannet toimittajat tänään täällä helteisessä Genevessä.

Kadunmiestä saattaa silti kiinnostaa tänä iltana Genevessä enemmän Italia–Sveitsi- ja Suomi–Venäjä-jalkapallo-ottelut kuin kahden suurvaltajohtajan tapaaminen.

Niissä on jännitystä enemmän.

Lue myös:

    Uusimmat