Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on kerta toisensa jälkeen vakuuttanut vankkumatonta tukea Ukrainalle maan sotiessa Venäjää vastaan. Bidenin perintö Ukrainan tukemisessa jää kutenkin ristiriitaiseksi, arvioi tutkija.
Viimeksi kaksi viikkoa sitten Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin Yhdysvaltain-vierailun aikana Joe Biden julisti uskoaan Ukrainan voittoon.
Bidenin perintö on kuitenkin jäämässä Ukrainan tukemisen, kuten monen muunkin ulkopolitiikan teeman osalta ristiriitaiseksi, arvioi poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta.
– Toisaalta Ukraina olisi romahtanut ilman Yhdysvaltain ja sen liittolaisten tukea, Aunesluoma sanoo.
Esimerkiksi Ukrainan tukea koordinoivaa Ramstein-ryhmää ei ilman Yhdysvaltojen johtajuutta olisi, hän toteaa. Toisaalta Aunesluoma katsoo, että Yhdysvaltain tuki Ukrainalle on ollut riittämätöntä alusta alkaen.
– Yhdysvallat liittolaisineen on kaiken aikaa tehnyt päätöksiä Ukrainan tukemiseksi liian vähän ja aina liian myöhään.
Yhdysvallat on ollut määrällisesti Ukrainan suurin tukija, mutta bruttokansantuotteeseen suhteutettuna sen antama tuki jää monen Euroopan maan taakse, käy ilmi Ukrainan tukemista seuraavan Kielin maailmantalouden instituutin tiedoista.
Ajatushautomo Council on Foreign Relationsin mukaan Yhdysvaltojen suora tuki Ukrainan valtiolle sodan aikana on ollut vähän yli sata miljardia dollaria. Lisäksi Yhdysvallat on käyttänyt noin 75 miljardia dollaria muuhun Ukrainan sotaan liittyvään toimintaan, kuten aseiden valmistamiseen.
Bidenin kauden arvioinnissa ollaan Aunesluoman mukaan toistaiseksi vielä selvästi varovaisia, ainakin niin kauan kuin Yhdysvalloissa on presidentinvaalikampanja käynnissä.
– Kriittiset äänenpainot ovat pikkuhiljaa vahvistuneet. Mutta niissä on sordiino päällä niin kauan kuin poliittinen kamppailu on näin tiukkaa.
Lue myös: Ukrainan tukijamaiden kokous Saksan Ramsteinissa siirrettiin Bidenin peruttua Saksan-matkansa
Biden pian "rampa ankka"
Joe Bidenillä alkaa olla viimeiset mahdollisuudet tehdä linjauksia Yhdysvaltojen presidenttinä, sillä alle kuukauden päästä maalle valitaan uusi presidentti.
– Jos haluaa sanoa jotain isoa tai näyttää johtajuutta, nyt on se hetki, Aunesluoma sanoo.
Marraskuun alussa koittavan vaalipäivän ja uuden presidentin virkaanastujaisten väliin jää Yhdysvalloissa kaksi kuukautta, jolloin väistyvä presidentti on niin sanotusti rampa ankka. Silloin hänellä ei ole Aunesluoman mukaan enää poliittista mandaattia tehdä uusia aloitteita.
– Silloin ajetaan sisään seuraavaa hallintoa, ja poistuvan presidentin ei tulisi tehdä sellaisia päätöksiä, jotka sitovat tulevaa hallintoa.
Vaalien vuoksi myös Ukrainan tukemisen tulevaisuuteen liittyy suuri kysymysmerkki. Seuraava presidentti on joko Bidenin edeltäjä, republikaanien Donald Trump tai nykyinen varapresidentti, demokraatti Kamala Harris. Harris oletettavasti jatkaisi Ukrainan osalta Bidenin linjalla, mutta Trump on suhtautunut Ukrainan tukemiseen kriittisesti.
Se on Ukrainalle iso huoli, sillä Yhdysvaltojen rooli Ukrainan tukemisessa on Aunesluoman mukaan aivan ratkaiseva.
– Ukraina ei pysty tätä sotaa Venäjää vastaan käymään ilman Yhdysvaltojen voimakasta tukea. Euroopasta ei löydy vaihtoehtoa Yhdysvalloille, Aunesluoma sanoo.
Tie ulos sodasta
Ukrainalle annettavasta tuesta piti keskustella lauantaina Saksan Ramsteinissa pidettävässä kokouksessa. Keskiviikkona Yhdysvaltojen asevoimat kuitenkin ilmoitti, että Ukrainaa tukevan Ramstein-ryhmän kokousta siirretään, koska presidentti Joe Biden oli perunut Saksan-matkansa hurrikaani Miltonin takia.
Ramstein-kokoukset ovat kaikkein keskeisin formaatti, jossa tukea Ukrainalle koordinoidaan ja suunnitellaan, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tyyne Karjalainen.
Karjalainen arvioi, että Ramstein-ryhmän kokouksessa olisi suunnattu katsetta aiempaa enemmän sodan lopettamiseen.
– Nyt haetaan jossain määrin tietä ulos sodasta, koska pelätään, että tähänastinen strategia ei tule enää toimimaan Yhdysvaltojen vaalien jälkeen.
Taustalla vaikuttavat hänen mukaansa Yhdysvaltojen tuen epävarman tulevaisuuden lisäksi pula sotilaista Ukrainassa sekä Ukrainaa ja muuta Eurooppaa vaivaava sotaväsymys.
Sodan lopettamiseen liittyy Karjalaisen mukaan keskeisesti myös kysymys Ukrainan Nato-jäsenyydestä.
Yhdysvalloilla keskeinen rooli
Ramstein-ryhmän kokouksen siirtyminen Bidenin estyttyä saapumasta kokoukseen on Karjalaisen mukaan hyvä esimerkki siitä, kuinka keskeinen rooli Yhdysvalloilla on Ukraina-tuen poliittisessa johtamisessa ja kuinka riippuvaisia siitä ollaan.
– Suunnitelmia strategian kehittämisestä tai vaikkapa ohjusten käyttöluvista ei onnistuta tekemään ilman Yhdysvaltoja. Tämä on merkittävä haavoittuvaisuus Euroopan Ukraina-tuessa, Karjalainen sanoo.
Vallan vaihtumiseen Yhdysvalloissa varauduttu
Vallan vaihtumiseen Yhdysvalloissa on Karjalaisen mukaan varauduttu ainakin siirtämällä kansainvälisen avun suunnittelua enemmän pois Yhdysvaltojen harteilta, jotta esimerkiksi Ramstein-ryhmä pystyisi toimimaan jatkossakin.
Varautumiseen liittyy Karjalaisen mukaan tiettyä tasapainoilua Ukrainan muiden tukijoiden taholta. Toisaalta Euroopassa on oltu varovaisia siinä mielessä, ettei Yhdysvaltojen avun korvaamiseksi haluta tehdä liian tehokkaita suunnitelmia.
– Joissain maissa ajatellaan, että tällainen voisi edesauttaa sitä, että Yhdysvallat ei ole niin sitoutunut, jos se katsoo, että täällähän pärjätään ilmankin Yhdysvaltojen jatkuvaa tukea, Karjalainen sanoo.
Toisaalta Trumpille pyritään osoittamaan, että Eurooppa kantaa vastuunsa Ukrainan tukemisessa.
– Pelätään, että nimenomaan Trumpin johdolla annettavaa aseapua vähentäisi se, jos vaikuttaa siltä, että Euroopan maat eivät kanna omaa korttaan kekoon tässä aseavussa.