Professori Pami Aallon mukaan Trumpin tapa kyykyttää alaisiaan muistuttaa Venäjän hallinnon toimintatapaa.
Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professorin Pami Aallon mukaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin hallinnon poukkoileva suhtautuminen Ukrainan aseapuun on jälleen yksi esimerkki sen pyrkimyksistä purkaa kaikki presidentti Joe Bidenin hallinnon aikaiset päätökset.
– Siellä on hyvin voimakas hylkimisreaktio kaikkiin edellisen hallinnon tekoihin, ja tämä on yksi esimerkki siitä, hän sanoo.
Aalto vertaa Yhdysvaltain nykyisen hallinnon käytöstä lisäksi Venäjään.
– Käytös on hyvin samankaltaista sen kanssa, mitä Venäjällä on tehty jo pitkään. Johtajan asemaa korostetaan sillä, että annetaan ensin jonkun vähäpätöisemmän ministerin kertoa jotakin ja sitten muutaman päivän päästä presidentti kertookin jotain toista.
Trump kertoi eilen Yhdysvaltojen aikovan lähettää lisää aseita Ukrainaan. Vielä viime viikolla Yhdysvallat kertoi, että maa keskeyttää osan edellisen hallinnon aikana luvatuista aseiden ja ammusten toimituksista Ukrainaan. Uutiskanava NBC Newsin mukaan puolustusministeri Pete Hegseth olisi keskeyttänyt asetoimitukset hatarin perustein.
Ukrainaa pidetään varpaillaan
Aiempaa päätöstä aseavun osittaisesta keskeytyksestä Ukrainaan perusteltiin Yhdysvaltain omien varastojen ehtymisellä.
Aallon mukaan perustelu ei alun perinkään kuulostanut uskottavalta.
– Vaikka (Trumpin) hallinto toimii vähän kaoottisesti, eikä ilmeisen tehokkaasti, en usko, että siellä on hirveän huono kuva siitä, mihin kaikkiin asioihin tulisi varautua yhtä aikaa ja minne kaikkialle aseita pitäisi pystyä syytämään omien tarpeiden ohella.
Aallon mukaan ristiriitaisilla päätöksillä pidetäänkin Ukrainaa samalla varpaillaan.
– Tällä tavoin pyritään luomaan epätietoisuutta. Ukrainan aselevon suhteen ei ole edetty vähään aikaan, eli siinä varmaan pyritään pitämään Ukrainaa vähän varpaillaan ja etsimään vaihtoehtoja. Samaan aikaan voidaan kätevästi järjestää näytelmä, jossa presidentin valta korostuu ja presidentin henkilöstöä kyykytetään.
Kelkan kääntö voi Aallon mukaan myös ennakoida tulevaa päätöstä antaa puolustusministeri Hegsethille potkut.
– Potkut ovat voineet olla muutenkin jo tulossa, sillä Iranin ydinlaitoksiin kohdistettua ilmaiskua lukuun ottamatta hänen suoriutumistaan tuskin arvioidaan erinomaisena, hän arvioi.
Huhtikuussa konservatiivisen Fox News -televisiokanavan ankkurina tunnettu Hegseth joutui mediaskandaaliin, kun hänen katsottiin jakaneen salaista tietoa Yhdysvaltojen sotilasiskuista Signal-viestisovelluksessa.
Ei vielä kääntänyt takkia Putinille
Trump sanoi maanantaina lisäksi, ettei hän ole tyytyväinen Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin. Trump on ilmaissut tyytymättömyyttään Putiniin viime aikoina useaan otteeseen.
– Hän haluaa mennä päätyyn asti, jatkaa vain ihmisten tappamista. Se ei ole hyvä, Trump sanoi toimittajille Yhdysvaltain presidentin Air Force One -lentokoneessa viime viikolla.
Aalto ei kuitenkaan usko, että Trump olisi lopullisesti kääntänyt takkiaan Putinille.
– Mielestäni on näyttänyt pitkään siltä, että Yhdysvaltojen suhtautuminen Venäjään on suopeampaa kuin Ukrainaan. He näkevät Venäjässä enemmän strategisia Yhdysvaltojen intressejä kuin Ukrainassa.
Aiemmin Trumpin välit Putinin kanssa ovat olleet jopa lämpimät, ja Trump on esimerkiksi kuvaillut Putinia älykkääksi ja vahvaksi johtajaksi. Trumpin on myös epäilty suosivan Venäjän intressejä Ukrainan sodassa ja siihen liittyvissä rauhanneuvotteluissa.
Lue myös: Politico: Ukraina ja Yhdysvallat tapaavat tällä viikolla ja keskustelevat aseavusta
Venäjä on kuitenkin Yhdysvalloille Aallon mukaan ongelma Yhdysvaltojen taloudellisten intressien vuoksi. Jos sotaa Ukrainassa ei saada loppumaan, on Yhdysvaltain ja Ukrainan mineraalisopimusta vaikea toteuttaa täysimääräisesti.
– Ennen kaikkea sekä se (Trumpin muuttuneet lausunnot Putinista) että tämä koko episodi johtuu siitä, että sekä Ukrainaan että Venäjään pyritään nyt kohdistamaan painetta.
Aallon mukaan kumpikaan maista ei ole Yhdysvalloille tällä hetkellä tavattoman tärkeä.
– Sen suhteen ei ole tapahtunut isoja liikahduksia, että mitä Trump ajattelee Venäjästä tai Ukrainasta.
Kreml kritisoi tiistaina Yhdysvaltojen päätöstä tuen jatkamisesta ja sanoi, että aseiden lähettäminen Ukrainaan vain pitkittää konfliktia.
Ilmanpuolustuksesta huutava pula
Yhdysvallat sitoutui edellisen presidentti Bidenin johdolla tarjoamaan Ukrainalle yli 65 miljardin dollarin edestä sotilaallista apua. Trump on suhtautunut nihkeästi Ukrainan avustamiseen edeltäjäänsä verrattuna.
Aallon mukaan on olemassa riski, etteivät kaikki jo luvatut asetoimitukset saavu perille Ukrainaan.
– Jos ne kaikki saadaan toimitettua vielä tämän hallinnon aikana, niin se olisi jo pieni voitto Ukrainalle.
Trump ei ole kuluvan kautensa aikana ilmoittanut uusista sotilasapupaketeista Ukrainalle. Aalto sanoo, että on vaikea uskoa, että näin tulisi tapahtumaan jatkossakaan.
– Voi kuitenkin olla, että heidän on pakko. Sota voi jatkua vielä muutaman vuodenkin, eivätkä nämä nykyiset toimitukset riitä ilmapuolustuksen vahvistamiseen.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on toistanut useasti Ukrainan tarvitsevan kipeästi ilmapuolustusjärjestelmiä. Erityisesti Yhdysvaltojen Patriot-ilmatorjuntaohjuksille olisi tarvetta.
Yhdysvaltojen puolustusministeriö Pentagonin lyhyessä tiedotteessa asetoimitusten lähettämisestä ei tiistaina aamulla kerrottu, millaisista määristä tai asetyypeistä on kyse.