Saksa 2003. Ohjaus: Sönke Wortmann. Käsikirjoitus: Rochus Hahn ja Sönke Wortmann. Tuotanto: Hanno Huth, Tom Spiess, Sönke Wortmann. Kuvaus: Tom Fährmann. Leikkaus: Ueli Christen. Pääosissa: Louis Klamroth, Peter Lohmeyer, Johanna Gastdorf, Mirko Lang, Birthe Wolter, Katharina Wackernagel, Lukas Gregorowicz, Peter Franke, Sascha Göpel. Kesto: 118 min.
Lähinnä Vapautunut mies -homokomediasta muistettava Sönke Wortmann on ohjannut sympaattisen joskin epätasaisen draamakomedian jalkapallon maailmasta. Viidenkymmenen vuoden takaisiin maailmanmestaruuskisoihin huipentuva Bernin ihme kärsii lievästä jähmeydestä ja ylipituudesta, mutta parhaimmillaan lapsinäkökulmasta kerrottu epookki osuu suoraan maaliin.
Vuonna 1954 11-vuotias Matthias Lubanski (Louis Klamroth) elelee äitinsä, siskonsa ja veljensä kanssa länsisaksalaisessa kaivoskaupungissa, ja elämän täyttää jalkapallo. Vaikka herkkä poika pihan peleissä valitaan viimeisenä kentälle, hän on korvaamaton hengennostattaja ja maskotti paikalliselle mestarifutarille Helmut Rahnille (Sascha Göpel). Sitten Venäjä lähettää saksalaisia sotavankeja kotiin, heidän joukossaan Matthiaksen isän Richard Lubanskin (Peter Lohmeyer). Tämä on vankileiritraumojen kovettama, iloton mies, joka ei ymmärrä perhettään saati kuopuksen pallointoa. Samana vuonna Saksan jalkapallomaajoukkue pääsee taistelemaan maailmanmestaruudesta Sveitsin Berniin, mukanaan myös Matthiaksen idoli ja isänkorvike Rahn – niinpä pojankin olisi päästävä paikalle.
Bernin ihme näyttää miten olennainen symbolinen merkitys urheilulla voi olla vaikeina aikoina, niin yleisesti kuin yksityisesti. Sodanjälkeisen jälleenrakennuksen uuvuttamalle, natsimenneisyyden häpäisemälle Saksalle MM-loppuottelu on hartaasti odotettu näytön paikka. Sitä kokoontuu radioista ja harvoista televisioista seuraamaan jok’ikinen kylänmies ja -nainen, kadut tyhjenevät, vedonlyönti kiihtyy ja panokset kasvavat. Jalkapallo yhdistää kansan, mutta voisiko se yhdistää Lubanskien rikkinäisen perheen, Matthiaksen ja hänen rikkinäisen isänsä? Tilannetta kiristää entisestään vanhimman pojan Brunon (Mirko Lang) lähtö idän puolelle sosialistista unelmaa toteuttamaan; Siperian raaistamalle Richardille kommunismi on kirosana.
Wortmannin ohjausta raskauttaa hajanaisuus ja päättämättömyys kohdeyleisöstä. Vakavaksi draamaksi siinä on liikaa nuorisoelokuville tyypillisiä naiiviuksia ja ylinäyttelemistä. Lapsikatsojia taas pitkähkön elokuvan sivujuonteet puuduttavat. Aina kun nuorta Matthiasta kauniisti esittävä Louis Klamroth on kuvassa, hänen näkökulmansa kokoaa langat ja tekee tarinasta koskettavan. Mutta mihin ihmeessä tarvitaan höhlän urheilureportterin (Lukas Gregorovicz) ja hänen vastavihityn vaimonsa (Katharina Wackernagel) seikkailuja sveitsiläisessä hotellissa, saati juopottelevien futareiden ja ankaran valmentajan (Peter Franke) pitkäpiimäisiä höpinöitä? Paljonpuhuttua ihmettä, Saksan maailmanmestaruutta, saadaan odottaa turhan kauan.