Baltia näkee Georgian sodassa historian pikauusinnan

Maat ovat myös vaatineet EU:lta jykeviä linjanvetoja ja Georgialle Nato-jäsenyyttä mahdollisimman pikaisesti. Asiantuntijoiden mukaan baltit uskovatkin hyvin selvästi, että historia on vaarassa toistaa itseään, ellei Venäjää panna aisoihin.

-Venäjän pelko viiltää syvältä. Nämä maat muistavat yhä, miten puna-armeija hyökkäsi niiden alueille käyttäen tekosyynä etnisten vähemmistöjen suojelua. Ja ne muistavat edelleen pitkän riippuvuutensa Moskovasta neuvostoaikana, pohtii puolalainen kansainvälisen politiikan tutkija Bartosz Cichocki.

-Baltian maat pitävät itsenäisyyttä hauraana. Ne katsovat, että sitä on puolustettava aktiivisesti, jotta se kestäisi, Cichocki jatkaa.

Historiaa kerrattu innokkaasti

Balttipoliitikot ovatkin viime päivien lausunnoissaan ehtineet jo verrata Georgian tapahtumia niin Münchenin rauhankonferenssiin 1938, toisen maailmansodan taisteluihin, Neuvostoliiton toimeenpanemiin väestön pakkosiirtoihin kuin Tsekkoslovakian miehitykseenkin 1968.

-Jos sotatoimia voidaan perustella Venäjän kansalaisten suojelemisella, pitäisi sen aiheuttaa huolta kaikissa maissa, joissa asuu venäläisiä, jyrisi Viron ulkoministeri Urmas Paet heti kriisin puhkeamisen jälkeen.

Kansa jakaa politiikkojen huolen. Baltiassa on järjestetty lukuisia Venäjän vastaisia mielenosoituksia ja paikalliset sanomalehdet ovat varoittaneet itänaapurin paljastaneen todellisen luontonsa Georgian konfliktissa.

-Ihmiset pelkäävät todella, että Venäjä voisi hyökätä Liettuaan aivan kuten Georgiaan, kuvailee liettualainen politiikan tutkija Kestutis Girnius.

Hän tosin muistuttaa, että historiallisista tapahtumista ei pidä vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Maailmanpoliittinen tilanne on nyt aivan toinen kuin 1930-luvulla.

-Tällaiset pelot hyökkäyksestä ovat perusteettomia. Baltia on osa Natoa ja Venäjä tietää sen, Girnius katsoo.

(MTV3-STT-AFP-BNS-Reuters)