Aviomies Timo kuoli, mutta Sanna-Liisin leskeneläke evättiin: "Miksi leskeyteni on eriarvoinen kuin muiden?"

Aviomies Timo kuoli, mutta Sanna-Liisin leskeneläke evättiin 0:25
Kelan leskeneläkkeen kriteerit tulevat monelle yllätyksenä.

Kelan leskeneläkkeen kriteerit tulevat monelle yllätyksenä. Sanna-Liisi Kaski sai hylätyn päätöksen, koska hänellä ei ollut kuolleen puolison kanssa yhteistä lasta ja he olivat molemmat alle 50-vuotiaita.

Hänen miehensä Timo sairasti vakavaa ja parantumatonta Arnold-Chiarin epämuodostumaa. Se aiheuttaa pikkuaivojen alaosan työntymisen selkäydinkanavaan. Hänelle tehtiin isoja leikkauksia ja hoidoista huolimatta kivut pään ja niskan seudulla olivat todella rajuja.

– Timon kuolema oli sokki, vaikka hän oli sairastanut lähes kolme vuotta ja käynyt läpi vaativia leikkauksia. Hän oli kuitenkin selvinnyt niistä ja oli välillä paremmassa, välillä huonommassa kunnossa. Juuri ennen kuolemaansa hän oli sairaalassa kovien kipujen takia, ja tilan piti olla vakaa, Kaski kertoo.

Timolle oli tarkoitus tehdä lisätutkimuksia seuraavana päivänä. Koko kevät oli mennyt sairaalassa, ja hän vaati vaimoa lähtemään Saimaalta vuokratulle mökille lasten kanssa tilastaan huolimatta.

– Timo sanoi olevansa todella kipeä ja väsynyt. Hän myös sanoi jotain sellaista, mitä ei ollut koskaan ennen sanonut. Hän kertoi, että pari vuotta aiemmin kuollut isä kutsui häntä. Laitoin hänelle vielä viestin perille päästyämme, mutta hän ei enää vastannut siihen. Yöllä kolmelta soi puhelin. Se oli sairaalasta. Sekunnin murto-osassa tajusin, että Timo oli menehtynyt, Kaski sanoo hiljaa.

Kelalta tuli hylkäävä päätös leskeneläkkeestä

Kela kertoo nettisivuillaan leskeneläkkeen auttavan taloudellisesti puolison kuoltua. Sen saamisen edellytyksenä on, että pari on ollut avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa.

– Luulin kuuluvani tuohon ryhmään ja saavani helpotusta vaikeaan elämäntilanteeseen. Täytin hakemuksen ja oli melkoinen yllätys, kun sain hylkäävän päätöksen. Pitäisi olla yhteinen lapsi tai yli 50-vuotias edunjättäjän kuollessa. Ajattelin, että ei voi olla totta, että kohdellaan näin eriarvoisesti, Kaski hämmästelee.

Kelan leskeneläkkeen edellytykset täyttyvät seuraavien kriteereiden mukaan, jos leskellä ja hänen puolisollaan ei ole yhteistä lasta: avioliitto on solmittu ennen kuin leski täytti 50 vuotta ja puoliso 65 vuotta, avioliitto on jatkunut vähintään viisi vuotta ennen puolison kuolemaa, leski on ollut vähintään 50-vuotias puolison kuollessa. 

– En osaa sanoa, miksi aikanaan perhe-eläkelain nimellä olleessa laissa myöntämisedellytykset on päätetty säätää sellaiseksi kuin ne ovat. Vuonna 2008  leskeneläkettä koskevat säädökset yhdistettiin kansaneläkelakiin eikä suuriakaan muutoksia myöntämisedellytyksiin, Kelan etuuspäällikkö Pirjo Raute toteaa.

Eriarvoisuus ihmetyttää

Perhe-eläkelaki on säädetty jo vuonna 1969. Kaskella oli Timon kanssa uusioperhe, jossa oli neljä lasta. Kaksi kummankin aiemmista suhteista.

– Hämmentää, että tämän päivän Suomessa voidaan toimia näin eriarvoisesti. En ymmärrä myöskään, miten leskeneläkkeen saajalle voidaan määritellä tietty ikä, milloin olet oikeutettu siihen, Kaski jatkaa.

He olivat Timon kuollessa molemmat 40-vuotiaita. Ikä tuntuu hänestä epäoikeudenmukaiselta siksi, että nuorena on vielä paljon velkaa ja omaisuutta kertynyt vähän.

– Taloudellinen tilanne on vaikeampi kuin vanhempana. Tilanne menee vaikeaksi, kun toisen tulot jäävät kokonaan pois ja yrittää selvitä yksillä tuloilla. Todennäköisesti yli 60-vuotiaalla leskellä on lapset jo maailmalla ja taloudellisesti erilainen tilanne, Kaski pohtii.

Lakia uudistetaan

Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnissä iso uudistus työeläkejärjestelmän perhe-eläkkeisiin.

– Siellä ovat myös lesken- ja lapseneläkkeet mukana. Kelan eläkkeisiin tulee varmaan samansuuntaisia uudistuksia kuin työeläkepuolelle. Laki on vielä valmistelussa. Olemme kertoneet, että leskeneläke ei ole kaikkien mielestä oikeudenmukainen, Raute sanoo.

Leskeneläke on osa perhe-eläkejärjestelmää ja se koostuu kahdesta eri järjestelmästä, jotka täydentävät toisiaan. Työeläkelaitokset maksavat leskeneläkettä myös yli 65-vuotiaille. Sieltä saatu eläke perustuu työ- ja yrittäjäeläkkeeseen, jonka puoliso on ehtinyt ansaita elämänsä aikana. Kelan tilastojen mukaan leskeneläkkeitä sai viime vuoden joulukuun lopussa 4605 henkeä ja työeläkepuolelta saajia on lähes 248 459.

– Olemme siis vähän kuin pisara meressä. Työeläkepuolen eläke perustuu edunjättäjän työeläkkeeseen. Periaatteessa kaikkien pitäisi olla eläkevakuutettuja Suomessa. Kelan lesken alkueläke on 327,54 euroa kuukaudessa, Raute toteaa.

Jatkoeläkkeeseen kuuluu perusmäärä, kun leskellä on alle 18-vuotias yhteinen lapsi edunjättäjän kanssa tai lesken kanssa samassa taloudessa asuu alle 18-vuotias lesken tai edunjättäjän lapsi, joka asui samassa taloudessa jo edunjättäjän kuollessa.

Perusmäärä maksetaan niin kauan kuin nuorin yhteinen lapsi täyttää 18 vuotta. Jos perusmäärä on myönnetty muun kuin yhteisen lapsen perusteella, perusmäärä maksetaan kunnes lapsi täyttää 18 vuotta tai muuttaa sitä nuorempana pois lesken luota. 

Lakialoite jätetty eduskunnalle

Kasken sisko Mari-Leena Talvitie (Kok) jätti kesäkuun lopussa lakialoitteen eduskunnalle. Siinä esitetään julkisten alojen eläkelain ja työntekijän eläkelain muuttamista niin, että oikeus leskeneläkkeeseen laajennetaan koskemaan myös alle 50-vuotiasta leskeä, jolla ei ole ollut yhteistä lasta edunjättäjän kanssa. Lisäksi siinä esitetään, että se laajennettaisiin koskemaan myös avopuolisoa.

– Se kaikki mitä kokee surussa, niin sitten vielä joutuu taistelemaan leskeneläkkeestä. Siinä on todella paljon muutakin järjesteltävää. Ihmisen kuollessa alkaa melkoinen rumba, Kaski toteaa.

Kasken mielestä Kelan leskeneläkkeen pitäisi tulla automaattisesti. Hän toivoisi, että kun sinne menee tieto henkilön kuolemasta, niin järjestelmä myöntäisi leskeneläkkeen ilman hakemusta.

– Pitäisi olla joku järjestelmä, joka katsoo, että puoliso on kuollut ja onko oikeutettu leskeneläkkeeseen ja siitä tulisi automaattisesti tieto. Ettei lesken tarvitse edes hakea sitä ja hän voisi luottaa, että hänellä on tuki ja turva taloudellisesti. Leski voisi alkaa järjestämään hautajaisia ja muita asioita, Kaski toivoo.

Hänen miehensä Timo kuoli näihin aikoihin kolme vuotta sitten heinäkuussa. Elämä jatkuu.

– Timo sanoi ennen kuolemaansa, että haluaa minun jatkavan elämää ja olevan onnellinen. Hän sanoi, että hyväksyy kaiken mitä teen sen eteen, Kaski kertoo.

Lue myös:

    Uusimmat