Avaruusluotaimella etsitään todisteita kuun jääalueesta

Se pudotettiin vauhdilla tänään puolen päivän aikaa kraateriin kuun pimeälle puolelle. Pintaan syöksymisen toivotaan vapauttavan ilmaan hiukkasia, joista voidaan todeta, onko kuun napa-alueilla merkkejä vedestä.

Törmäyksen yhteydessä ilmaan nousevaa pölypilveä tarkkaillaan Hubble-teleskoopilla sekä muilla välineillä, ja pölyhiukkasten toivotaan paljastavan heti, onko kuussa todellakin piilossa olevia jäävarastoja. Viime vuonna luotain havaitsi suuria määriä vetyä kuu napa-alueiden läheisyydestä, ja tätä pidetään merkkinä mahdollisista pölyn alla piilevistä laajoista jääalueista.

Epäilijöitä riittää

Monet tutkijat ovat kuitenkin epäilleet, kertooko kuupöly todella totuuden. Joidenkin tutkijoiden pöly saattaa näyttää merkiltä jään olemassaolosta, vaikkei jäätä tai vettä olisi ollut alueella enää aikoihin, jos koskaan. Toiset tutkijat taas uskovat, että jäätä saattaa todella olla kuun pimeällä puolella, auringonvalolta suojassa ja että jäälöytö saattaisi helpottaa tulevaisuuden kuusiirtokuntia elintärkeän veden hankinnassa.

Koko pölypilven näkeminenkin on arpapeliä, sillä luotaimen täytyy osua kuun pintaan oikeassa kulmassa ja juuri halutulle alueelle, jotta tuloksia saataisiin.

Ensimmäiset kuuhautajaiset

Kuuluotaimella on toinenkin historiallinen tehtävä: se vie ensimmäiset ihmiset jäänteet kuuhun. Tähtitieteilijä Eugene Shoemaker halusi koko ikänsä päästä kuuhun, mutta häntä ei kelpuutetu astronautiksi. Hän viettikin elämänsä tutkimalla avaruutta ja hänen tilillään on 20 komeetan ja 800 asteroidin löytäminen.

Kuuluisin havainto oli vuonna 1994 Jupiteriin osunut Shoemaker-Levy komeetta. Shoemaker oli toinen sen löytäjistä. Vuonna 1997 kuolleen Shoemakerin tuhkaa on mukana kuuluotaimessa pikkuruisessa säiliössä. Säiliön uskotaan murskaantuvan törmäyksessä ja tähtitieteilijän tuhkan sekoittuvan kuupölyyn.
(STT)