Ateneum esittelee suurnäyttelyssään eläimiä

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Länsimaisen taiteen yhteen pysyvimpään aiheeseen; eläimiin, on tarttunut Ateneumin taidemuseo Helsingissä. Kevään suurnäyttelyssä esitellään kuinka eläinten kuvaaminen kuvataiteessa on muuttunut 500 vuoden aikana. Nähtävillä on yli 350 teosta klassikoista harvinaisuuksiin.

    Vaikka aihe sinänsä olisikin rujo, eläin tuo siihen aina tunteikkaan ja inhimillisen sävyn. Erityisesti kesytetyt eläimet; uskollinen koira, arvoituksellinen kissa ja voimakas hevonen kiehtovat taiteilijoita ja yleisöä. Niitä on kuvattu hellyttävinä lemmikkeinä, vertauskuvina ja arkisesti hyödyllisinä kumppaneina.

    - Jos ajatellaan 1500-, 1600-luvun eläintaidetta, niin sehän keskittyy hyvin paljon metsästyksen kuvaamiseen ja myös eläinten keskinäisiin suhteet, jotka oli usein hyvin dramaattisiakin ja verisiä kohtaamisia. Tällaisten kuvaamiseen. Nykyäänhän ei enää metsästysaiheita juuri ollenkaan näe taiteessa, intendentti Heikki Malme Ateneumin taidemuseosta kertoo.

    Realismin väistyttyä eläimiä on käytetty paljon unien ja näkyjen, taiteilijan sisäisen maailman tulkkina. Levollisessa maisemassa hehkuva hevonen huokuu elämänvoimaa. Lapselle eläin voi olla läheisempi ymmärtäjä kuin aikuinen.

    Kristinusko mielsi eläimet sieluttomiksi luontokappaleiksi, niinpä niillä kuvattiin pahuutta. Myöhemmin näkökulma vaihtui harmoniaan, turmeltumattomuuteen ja elämänviisauteen.

    - Monet ovat perinteisiä vaakunaeläimiä ja sitä kautta niillä on se semmoinen oma arvostuksensa, Ajatellaan nyt leijonaa, meillä karhua.

    Leijonan asema vertauskuvana on jopa niin vahva, että Harro Koskinen joutui 60-luvulla oikeuteen jumalanpilkasta Sikavaakunansa takia. Eikä eläinaihe ole edelleenkään mihinkään väistymässä.

    - Ei, Se koko ajan muuntuu ja yhteiskunnan muuttuessa ja ja sille löytyy uudenlaista käyttöä ja uudenlaisia rooleja.

    (MTV3)

    Lue lisää aiheesta:
    Kulttuuri

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •